Ja entäs sitten?

Kaikki on pötypuhetta. Vai onko sittenkään…?

Eilinen uutinen metron turvallisuudesta aiheutti kahdenlaisia reaktioita. HKL kielsi kaiken paitsi että ei sitten kieltänytkään. Yhtiön lehdistötiedotetta voi pitää kriisiviestinnän irvikuvana. Tarkkaan ottaen ainoa väite, joka tiedotteessa kumotaan on se, joka koski sirkkelisahan virkaa tekevää jarrulevyä (ja joka on lähteen arvio tapahtuneesta tai siitä mitä pian olisi voinut tapahtua.) Kerroinhan esimerkiksi myös, että kulumista hälyttänyt järjestelmä olisi kytketty pois koska se piti meteliä. Tästäkään asiasta HKL.n tiedotteessa ei ole riviäkään.

Asia tutkittiin heti ja havaittiin laakerin vaurioituneen. Laakerivaurio oli metron koko tähänastisen käyttöajan ensimmäinen. Juna tutkittiin perusteellisesti, vaihdettiin sekä laakeri että akseli.

Vähän myöhemmin HKL:n tiedotteessa todetaan, että käytössä ollut laakerien kuumenemisesta hälyttävä laite vaihdetaan uuteen. Muusta varmuudella tietämättä, voisi ajatella että järestelmä uusitaan mm. juuri siksi, että vikahälytyksiä on tullut paljon ja se yksi oikea hälytys, josta ei sitten piitattu, olikin viimeinen pisara.

Pääkaupungin mediassa eilistä juttua toistettiin päivän mittaan oikein urakalla. Samaan aikaan sosiaalisessa mediassa minulle tarjottiin toverihengessä opastusta lähdekritiikin saloihin. Minkäänlaisesta muiden harjoittamasta tutkivasta journalismista en havainnut viitettäkään. En havainnut eilen, en ole havainnut tänään enkä ole oikeastaan havainnut viimeksi kuluneiden kahdeksan kuukauden aikana. Moni tyytyi toistamaan HKL:n viestintää. Ilmiö toistui muualla netin keskustelufoorumeissa: Viestin tuoja dumattiin heti, HKL on oikeassa.

En hermostunut, en menettänyt yöuniani, eikä kukaan omassa toimituksessa ole missään vaiheessa kyseenalaistanut työtäni. Lähteistä, näkökulmista ynnä muista relevanteista ja täysin normaaleista jutun tekoon liittyvistä asioista on koko ajan keskusteltu kiihkottomasti. Olen myös tässä blogissa avannut työprosessia sekä tässä nimenomaisessa että monessa muussa tapauksessa. En muista nähneeni tai edes kuulleeni muista toimittajanretkuista jotka olisivat itse käyneet verstaalla, kabineteissa, odottaneet kaatosateessa metromiesten- ja naisten kokousten loppumista, istuneet läpi kaupunginvaltuustot ja hankkineet sekä tarvittaessa vaatineet luettavakseen satoja asiakirjoja ja myös lukeneensa ne. Tähän kaikkeen ei muuten normi työaika riitä. Lisäksi olen tarjonnut vinkkejä ja suoranaista apua jopa kilpaileville medioille. Ei ole kelvannut. Ai niin. Kävinhän minä Strömsössäkin ison reportaasin tekemässä. Aasinsilta töllöstä tuttuun maailmaan tuntui niin luontevalta… Ymmärtäkää oikein. Kerron vain mitä olen tehnyt, perusduunia. Tätä kaikkea saa tietenkin arvostella ja arvioida. Kyllä sieltä hölmöjäkin juttuja löytyy. Mutta tämän työn perusteella ja vuoden aikana hankkimieni kontaktien kautta on tuotettu melkoinen määrä metrosta, automaattimetroprojektista ja Länsimetrosta kertovia huikean kalliita kirjaimia.

No niin. Asiaan. Tämän päiväisessä lehdessä apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri kertoo asioita HKL:n turvallisuudesta. Kysymykset ja Saurin vastaukset löytyvät suomeksi tästä alta.

Itse kiinnitän huomiota siihen, että Sauri ei kerro käynnistävänsä tutkintaa laakeriviasta. Hän luottaa metroliikennejohtajan sanaan. Miten on mahdollista, että laakeri murenee silmissä? Miten ja koska asia havaittiin? Miten tapahtuma kirjattiin? Pitääkö paikkansa, että varoituksia ei otettu todesta (ärsyttävästi piiipittävä tietokone)? Ja niin edelleen.

Haastattelussa Pekka Sauri mainitsee ISA-nimisen turvallisuutta auditoivan yrityksen. Sen palveluksessa on sattumoisin Jörg Schütte-niminen kaveri, jonka liikkeistä Helsingissä on ainoastaan HKL:n antamaa valikoitua tietoa.

Keskustelimme metroa koskevasta lainsäädännöstä keväällä tekemäni jutun yhteydessä. Kerroit metron kuuluvan junaliikenteen turvallisuutta säätelevään lakiin viimeistään Länsimetron alkaessa liikennöinnin. Missä vaiheessa tämä asia on?

– Liikenne- ja viestintäministeriö on vastauksena HKL:n tiedusteluun nimenomaan todennut, että HKL on metron valvova viranomainen metroliikenteen osalta samalla tavalla kuin raitioliikenteen osalta, Pekka Sauri sanoo.

– HKL:n metrojärjestelmä on suljettu raideliikennejärjestelmä, jota eivät EU lainsäädännön nojalla koske, eivätkä voikaan koskea yhteiset eurooppalaiset normit, kun sellaisia ei EU tasolla ole, eikä oikeastaan voikaan olla, kun jokainen järjestelmä on periaatteessa yksilöllinen. HKL luonnollisesti noudattaa metrojärjestelmässä kaikkia kyseeseen tulevia sähköturvallisuusvaatimuksia, työturvallisuusvaatimuksia, paloturvallisuusvaatimuksia ja rakennusmääräyksiä

Esimerkiksi Tukholman metron nettisivuilla on paljon enemmän tietoa radan ja yhtiön turvallisuudesta. Miksi HKL:n sivut ovat niin vaatimattomat?

– HKL voi kehittää tätä resurssiensa puitteissa, SL on resursseiltaan moninkertainen verrattuna HKL:ään. Toteutuneen turvallisuuden osalta HKL:llä ei ole ongelmia vertailussa SL:n kanssa. Parannetaan informaatiota.

Millä tavalla sinä valvot, että HKL noudattaa yhtiön omia turvamääräyksiä?

– HKL raportoi riskeistä kaupunginhallituksen talousarvion noudattamisohjeissa määritellyn mukaisesti johtokunnalle. Nämä raportit ovat TASKEn ja kaupunginhallituksen käytettävissä. Automaattimetroprojektin etenemisestä HKL raportoi sekä johtokunnalle että kaupunginhallitukselle.

– Yksittäiset onnettomuudet selvittää HKL metroliikennesäännössä määritelty selvittelyryhmä.

– Suuronnettomuuksien tutkintaa koskeva lainsäädäntö koskee luonnollisesti myös HKL:n toimintaa. Raitioliikenneonnettomuuksien osalta sitä on sovellettu, samoin talonrakennushankkeissa. Metrossa ei tällaiseen ole ollut 30 vuoden aikana tarvetta.

Pitäisikö metron turvallisuutta valvoa riippumaton ulkopuolinen taho?

– Metron automatisointiprojektissa suunnitelmat ja niiden toteutuksen tarkastaa ulkopuolinen turvallisuusasiantuntija, ISA. Tällaista viranomaista on vaikea toteuttaa, kun ei ole laintasoisia normeja metroliikenteeseen liittyen samalla tavoin kuinon eurooppalaisella tasolla junaliikenteessä.

Turvallisuuskysymkset hiersivät HKL:n ja Siemensin neuvotteluja automaattiprojektin jatkosta keväällä. Sen jälkeen näistä asioista ei ole julkisuuteen tiedotettu. Mihin päädyitte?

– Siemens vastaa alkuperäisen hankintasopimuksen mukaisesti automaattijärjestelmän suunnitteluratkaisujen ja niiden toteutuksen turvallisuudesta sekä turvallisuuden määrittelyyn liittyvän dokumentaation tekemisestä. Turvallisuus on projektissa priorisoitu kaikkein tärkeimpään asiaryhmään. Projektissa on ulkopuolinen asiantuntija, ISA, joka arvioi turvallisuuteen liittyvät suunnitteluratkaisut ja toteutukset. HKL:n toimitusjohtaja tekee turvallisuuteen liittyvät viromaispäätökset HKL/HTY:n turvallisuuspäällikön esityksestä ja saatuaan ISA:lta tarvittavat selvitykset.

– Mikäli em. asioiden toteutukseen jää kustannuserimielisyyksiä, ne ratkaistaan välimiesmenettelyssä vuodesta 2015 alkaen.

Kerrotaanko sinulle kaikista vaaratilanteista ja miten se siinä tapauksessa tapahtuu?

– HKL:n toimitusjohtaja informoi tarpeen mukaan apulaiskaupunginjohtajaa kaikista HKL:ää koskevista asioista, jotka onhyvä ja tärkeää tietää myös kaupunginhallitustasolla HKL:n johtoryhmässä käydään johtajien esittelystä läpi säännöllisesti kaikki sellaiset asiat, joilla on merkitystä HKL:n riskienhallinnan kannalta tai merkittäviä vaikutuksia asiakaspalveluun.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s