Pääkirjoitus

Paljon on vettä virrannut Lauttasaarenkin sillan alla sen jälkeen kun joku valopää 40 vuotta sitten keksi, että Helsingissä pitää olla kuljettajaton eli automaattinen metro.

Eletään vuotta 2013. Valopään sukulaissielut ovat voimissaan, mutta mahdollisesti myös yhtä irrallaan todellisuudesta kuin esi-isänsä. Me naureskelemme epäuskoisesti kerrostalon korkuisille jotakin kaukaista diktatuuria pönkittäville näköispatsaille, mutta ymmärrämme oikein hyvin kun virkamies sanoo, että automaattimetro on nyt vaan parasta rakentaa valmiiksi. Iloitsemme uutisista joiden mukaan Suomi on yksi maailman vähiten korruptoituneimpia maita ja meillä on maailman vapain lehdistö. Se, että tällaiset listaukset eivät juurikaan huomioi rakenteellista lahjontaa ja hyvä veli-verkostoja tai sitä, kuinka julkisuuslakia sovelletaan, menee tarpeeksi monelta ohi.

Maanantaina on MOT. Ohjelman sisältö lienee tuttu tämän pääkirjoituksen lukijoille. Kannattaa kuitenkin katsoa.

Automaattimetro on siis parasta vaan rakentaa valmiiksi. Siksi, että se on kokonaistaloudellisesti edullisinta. Pitää myös ymmärtää, että kyseessä on hanke, jollaista ei kukaan koskaan eikä missään ole aikaisemmin vienyt läpi. On myös kiire. Kiire on siksi, että Länsimetron parasta ennen-päiväys uhkaa umpeutua.

Tämä on tietenkin aivan tuubaa.

Hankkeen tämän hetkinen taloudellisuus ei perustu luvattuihin säästöihin, sillä niitä ei tule, vaan siihen että joku tai jotkut tietävät keskeytyksen maksavan enemmän kuin jatkamisen. Eli itketään nyt ja itketään tulevaisuudessa. Win-win. On toki esitetty väitteitä kaupungin oikeudellisen aseman lujuudesta mahdollisessa oikeudenkäynnissä, mutta vähemmän on kerrottu perusteluja väitteiden tueksi.

Mitä enemmän tätä höpöhöpöä kuuntelee, sitä enemmän koko homma todellakin vaikuttaa itsetarkoitukselta. Kokenut poliisi, talousrikostutkija, sanoi kerran, että kannattaa katsoa kuka tästä kaikesta hyötyy. Olemattomia matka-aikasäästöjä ja muita Aku Ankka-rahoja kavereidensa avulla laskeskelevat propellipäät toimeksiantajineen vannovat, että kaikki hyötyvät. Tässä vaiheessa rohkenemme epäillä.

Helsingissä Siemenstaustaisen konsultin valvovan silmän alla solmittiin ensin sopimus vanhojen junien automatisoinnista ja nyt saman saksalaismiehen haukankatse tarkastaa metroradan turvallisuuden. Emme tiedä varmuudella asiantuntijan ulkopuolisuudesta, mutta objektiivisesti katsoen statuksen voinee kyseenalaistaa. Oleellista tässä on ainakin se, että muutostyön tarjoaja on hyväksyttyään kaupan ehdot myös ottanut työn vastaan, jonka jälkeen ostaja on luonnollisesti paukutellut henkseleitä: Avaimet käteen-sopimus, sanottiin kun skumppalasien kilistelyltä ehdittiin. Nyt on ääni kellossa sitten muuttunut. Projekti on fantastisen ainutlaatuinen, kuin ydinvoimalaa rakentaisi, ja siksi kaupunkilaisten tulee ymmärtää hanketta kohdanneet ongelmat.

Länsimetroa perustellaan maankäytöllä ja kasvavan pääkaupunkiseudun vetovoimalla. Kiirettä perusteellaan luultavasti samoilla asioilla, tästä emme ole varmoja. Huikea kustannusten nousu taas johtuu jostain indekseistä joita asiaa julkisuudessa selvittävät kertojatkaan eivät aina tunnu uskottavasti ymmärtävän tai ainakaan täysin uskovan. Miljardin euron raja joka tapauksessa lähestyy ja Helsingissäkin kustannusraamit paukkuvat jo Luoja tietää kuinka monetta vuotta.

Arvostelusta pidätetyn raivon – ei kuitenkaan vielä Raimon – partaalla jatkuvasti olevat kritiikin kohteet kysyvät oikeutetusti realististen vaihtoehtojen perään. Yhtä on järjestelmällisesti pitkin matkaa tarjottu. Abort mission. Hajaantukaa, menkää takaisin sorvin äären. Ei tässä mikään tulipalokiire ole. Vaihtoehto ei ole kelvannut. Se ei ole kelvannut siksi, että liian monella automaattifaniksi tunnustautuneella päättäjällä on mennyt pupu pöksyyn. On profiloiduttu väärään hankkeeseen vääränlaisten tyyppien kanssa. Ja vaikka kaikki muu olisi usvan peitossa on ymmärretty se, että tiedossa on perin ikävää julkisuutta. No ei se mitään, ajatellaan, tulee uusia hankkeita. Apotteja, nipotteja, kupotteja ja vaikka mitä metropoliselvityksiä joiden parissa on kiva puuhastella.

Helsingin valtuustossa on Ilkka Hakalehdon mentävä aukko. Älkää kysykö miksi. Tämä pitää tietää.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s