Näin sen pitikin mennä

Täysin samaa mieltä, julkisuus voitti KHO:ssa.

Korkeimman hallinto-oikeuden alleviivauksen pitäisi herätellä myös HKL:ää. Päätöksessä nimenomaan todetaan, että kokonaista asiakirjaa ei kerta kaikkiaan voi salata vaikka se sisältääkin salassa pidettävää aineistoa.

Lisäksi – ja tämä on tärkeää – viranomainen päättää asiakirjan julkistamisesta, ei esimerkiksi Siemens. Tai Kreikka.

HKL on tehnyt molempia ja lisäksi ylittänyt julkisuuslain viimeisetkin aikarajat nelinkertaisesti: Salannut kaiken, antanut ulkopuolisen päättää salaamisesta ja vitkutellut päätöksen antamisessa. Tapaus on nyt Helsingin hallinto-oikeuden pohdittavana ja kuten olen kertonut, myös poliisi tutkii asiaa.

Julkisuuslaki on joiltakin osin tulkinnan varainen, mutta yllä mainituilta kohdin hyvin selkeä. Kuitenkin riita vakuussopimuksen julkisuudesta piti viedä KHO:hon asti, ja asian käsittely kesti vuoden?

Advertisements

3 kommenttia artikkeliin ”Näin sen pitikin mennä

  1. ”Kuitenkin riita vakuussopimuksen julkisuudesta piti viedä KHO:hon asti, ja asian käsittely kesti vuoden?”

    TV1:ssä asian tiimoilta haasteteltu hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää kritisoi, että nykyjärjestelmä hitaine valitusprosesseineen antaa viranomaisille hyvin käytännöllisen mutta kyseenalaisen mahdollisuuden ”aikalisän” ottamiseen. Kuten Mäenpää totesi, leimaamalla asiakirjat salaisiksi niitä voi joka tapauksessa pitää salassa noin vuoden ajan, minkä jälkeen pahin pöly on useissa tapauksissa jo huomattavasti laskeutunut, kun KHO lopulta päättää julkistaa asiakirjat. Käyttäneeköhän HKL myös hyväkseen tätä aikalisän mahdollisuutta…?

    1. HKL:n ja kaupungintalon lakimiehet tietävät aivan varmasti mitä tekevät. Mä voin kirjoittaa tästä mielipuolisesta tilanteesta, ja kirjoitankin, mutta maan tapaan saa muutoksen ainoastaan poliisi ja oikeuslaitos.

      1. Näkisin ongelmaksi juuri sen, että vaikka KHO päättääkin, ettei salassapitoperusteita ole, asiasta ei nykyoloissa koidu mitään seuraamuksia julkisuuslain vastaisen salassapitopäätöksen tehneelle viranomaiselle. Näin salailua voidaan rauhassa jatkaa. Karkeissakin tapauksissa odotettavissa on enintään oikeusasiamieheltä tai oikeuskanslerilta vuoden tai kahden päästä tuleva ”käsityksen tietoonsaattaminen” tai ”huomion kiinnittäminen”. Mikäli seurauksena olisi virkarikossyyte ja sakko, voisi kynnys ryhtyä lainvastaisiin salassapitoihin olla huomattavasti korkeampi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s