Osa 11: Baliisiopiston apuluokka

Huomio, huomio! Tämä kirjoitus on niin sanottu juhannuskevennys, jonka voi aivan hyvin jättää lukematta. Toisaalta sen voi myös lukea. Hauskaa viikonloppua!

Saa nauraa! -sarjassa aiemmin ilmestyneet osat: Nyt lähti kiskoista virta, Palaveriäijän päivä, Varman päälle pelaajia, Täyttä ymmärrystä vailla, Niin sanottua öljyntorjuntaa, Katson autiota pöytäkirjaa, Tilannepäivystäjä, Vuoronvaihto, Kapasiteettiongelma sekä Vedet silmissä.

Hassisen kone sen jo aikoinaan totesi. Tosin Hassinen oli ehkä väärässä. Oikeus ei todellakaan ole voittanut taas. Tämän on Espoon valtuusto ja virkamiesjohto moniäänisesti mutta harvinaisen selvästi todennut, ottaessaan kantaa Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtajan saamaan tuomioon lahjusrikkomuksesta. Jos ja kun tuomio joskus todetaan lainvoimaiseksi, ei sillä kuitenkaan ole minkään valtakunnan vaikutusta yhtään mihinkään, kuuluu Dipolin suunnalta.

Hyvää päivää taas, johtava erikoisasiantuntija johtaja Nyman. Onko Hassisen kone tuttu pändi?

– Tervehdys ja terveiset täältä Maan vaipasta, olen juhannuspyhät täällä. Kuoriudun täältä sitten katsastushommien jälkeen, kuitenkin siten että olen takaisin asiantuntijasorvin ääressä tuossa heti tietyn deadlinen jälkeen.

– Mutta juu, kyselit tuosta pändiasiasta vähän liiankin tarkasti, menit jopa nimeämään pändin sukunimi edellä, että oikein Hassisen kone. Meillä on Suomessa tietyissä piireissä tapana brändätä tai vaihtoehtoisesti brändäröidä tavaran- ja palveluntoimittajia siitä yksinkertaisesta syystä, että jokainen orkesteri tai yhtyekokoonpano tarvitsee oman fanijoukkonsa, niin myös Siemens tarvitsee brändäreitä HKL-metroliikenteen ja Länsimetron osalta. Sen puruja poltat, kenen piippua käytät, kuten leikkisä hollantilainen sananlasku kertoo.

Johtava erikoisasantuntija johtaja Nyman päivystää vuorokaudet ympäriinsä.
Johtava erikoisasantuntija johtaja Nyman päivystää vuorokaudet ympäriinsä.

Entä minkälaisella sää-, hää- tai muunlaisella varauksella äänestäjän tulee suhtautua Espoossa vellovaan keskusteluun pitojen paranemisesta ja vaikutukseen päätöksenteossa?

– Varauksellahan tässä maassa kaikkeen lähdetään. Mitä suurempi varaus, sen parempi kondensaattori. En malta olla tässä kohtaa olla esittämättä erikoistoimittajalle vastakysymystä: näemme päivittäin ihmisiä, päättäjiä, TV-uutisia ja osa meistä lukee jopa sanomalehtiä. Jos kaikkeen niin sanottuun tuutin täydeltä tulevaan informaation suhtauduttaisi varauksella, muuttuisimme ajan saatossa skeptikoiksi. Olisiko se sitten hyvä asia? Päättäjät eivät ole sattumalta päättäjiä, he ovat parhaita mahdollisia päättäjiä. Korostan sitä, että parhaita mahdollisia. Piste.

Aivan, aivan. Juuri näin. Lisää outoja uutisia: Juuri saamamme tiedon mukaan Helsingin uudet raitiovaunut ovat leipäveitsen verran leveämmät kuin leveimmät nyt käytössä olevat vaunut. Mitä ihmettä tämä tarkoittaa? Onko joku mittaillut väärin? Onko kyseessä puuhastelu? Pitääkö pysäkkejä vastaavasti kaventaa?

– Viittaan edelliseen kommenttiini ja alleviivaan vielä kerran sitä, että mikäli erikoistoimittajan ja muiden rivikansalaisten kaiken liikenevän ajan ehtisi käyttää asioiden puimiseen ja pähkäilyyn, eihän se johtaisi pitkässä juoksussa muuhun kuin tutkintapyyntöihin ja salihommiin. Itse lähtisin nyt siitä, että Helsingin uudet raitiovaunut on hankittu ja tilattu Transtechilta yleiseen elämänkokemukseen perustuvien näkemysten osalta ja ne pyritään sovittamaan Helsingin katu- ja raitioverkkoon sellaisenaan. ADTranzin mestariluomuksesta, joka siis edustaa Helsingin edellistä matalalattiaraitiovaunusarjaa, käytetään nimitystä variotram, joka jonkun humoristin tai kuoliaaksinaurattajan mielestä voi kantaa myös lempinimeä vauriotram.

– Mitä itse erikoistoimittajan kysymykseen vaunun suuresta leveydestä tulee, vastaan niin, että sehän nähdään juhannuksen jälkeen Fredalla parkissa olevien Volvojen kyljistä.

No voihan mukulakivi! Arvaan, että tästä ei ole pitkä matka öljyntorjuntamaasturin pelkääjän paikalle… Mitä luulet, minkälaista keittokirjaa autokauppias on tarjonnut Helsingin liikuntatoimen johtajalle kaupan päälle?

– Pojat ovat sopineet nämä hommat soppakeisari Hans Välimäen kanssa Linnanmäen Midhillissä puolentoista euron vesikannun kanssa. Todistelukertomuksista päätellen kannuja oli mennyt kaksi ja pojat olivat ilmeisen hilpeällä tuulella keitto- ja soppakirjansa kanssa. Tämän iltapalaverin jälkeen kyseinen keittokirja todella luovutettiin Anssi Rauramolle ja se sisälsi yhden reseptin, joka kuuluu näin:

  • Lisää puoleentoista litraan vettä tynnyrillinen öljyä.
  • Sekoita.
  • Lisää lopuksi Honda.

Että semmoinen kevennyksen kevennys! No, palataanpa sitten vakavaan aiheeseen eli Espoon tunnelijunaan. Jos oikein muistan luvattiin johtaja Nymanille eräänä sysimustana joulukuun päivänä Länsimetron pääkonttorista ”vaikka kaikki arkistokaapit”, mutta eipä vaan paperin paperia tai videon pätkää ole näkynyt. Mistä tämä kaikki kertoo?

– Tämä kertoo vain ja ainoastaan niin yksinkertaisesta asiasta kuin kaapin paikasta. Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen lupasi toden totta minulle hyllymetreittäin dokumentteja Länsimetro-asioista ja varmasti olisin ne saanutkin, mutta tietopyyntöni jälkeen joulunpyhien 2012 aikaan Länsimetro Oy:n pääkonttorissa (konttoreita ei pääkonttorin lisäksi muuten ole muita) oli tapahtunut sisäinen muutto, jolloin Kokkisen kaappi oli päätynyt eri huoneeseen Kokkisen uuden työhuoneen kanssa. Tämä puolestaan johti siihen, ettei toimitusjohtaja Kokkisella enää ollut kaapin hallinta- ja käyttöoikeutta ja huonoksi onneksi muutossa olivat ehtineet hävitä muun muassa päätökset siitä, kuka vastaa 1.1.2013 alkaen toimitusjohtaja Kokkisen kaapin sisällöstä tulevaisuudessa.

– Erikoistoimittaja muistaa hyvin niin Schindlerin kuin Tiitisenkin listat. Kokkisen lista painii kuitenkin täysin eri sarjassa: niin Schindlerin kuin Tiitisenkin listoissa on osin jopa humoristisia tekstejä, mutta Kokkisen listasta on leikki kaukana.

Onhan näitä ratoja mallinnettu!
Onhan näitä ratoja mallinnettu! Kuva on muuten autenttinen.

Entä onko Pekka soittanut? Siis Himasen Pekka?

– Itse asiassa erittäin hyvä asia, kun nostit tämän esiin – on.

Aikamoista, siis! Tuosta tulikin mieleeni, että Länsimetron rakentamista seuraava tuntee itsensä helposti ratapölkyksi autiotalossa. Mitään ei näe mutta kaikki on kuulemma esillä. Mikähän on tilanne lyhyen-, keskipitkän- ja pitkänmatkan asemalaiturien suhteen? Tietoa ei nimittäin vieläkään liiemmälti ole julkisessa jaossa ja vuotajatkin tuntuvat kuivuneen johonkin radanpenkereeseen.

– Erikoistoimittaja ei edelleenkään tahdo – joko haluamattaan, tai tarkoituksella – hahmottaa asiakokonaisuutta. Koska kyse on tunneliporauksesta, kyseessä on jopa Olkiluodon kolmosreaktorin rakentamistakin suurempi hanke. On kiistaton tosiasia, että reikää porataan kilometrimääräisesti Ruoholahdesta länteen enemmän kuin Eurajoen Eurajoella, vai pitäisikö tässä kohtaa käyttää termiä ”Eurojoella”, josta rahavirta valuu Ranskan suuntaan?

Kaupan hyllyltä löytyy jos jonkin sortin koottavaa eikä pätevistä asentajistakaan pulaa ole. Projektinjohto sen sijaan on aivan loppu. Ei oo eikä tuu.
Kaupan hyllyltä löytyy jos jonkin sortin koottavaa eikä pätevistä asentajistakaan pulaa ole. Projektinjohton palikat sen sijaan ovat aivan loppu. Ei oo eikä tuu.

– Mutta vielä tuohon erikoistoimittajan kysymykseen laituripituuksista. Sanoisin tutkinnan tässä vaiheessa näin, että mitä pienemmät laiturit, sen pienempi on riski massa-allejäänneille: jos asemalle mahtuu kerralla 200 ihmistä, on itsemurhien todennäköisyys aivan eri luokkaa kuin vaikkapa 300, jopa 400 henkeä vetävien pitkien laitureiden osalta. Käytännössä lyhyillä laitureilla voidaan näin pienentää itsemurhariskiä puolella. Se on kuitenkin suomalaisissa erityisolosuhteissa merkittävä turvallisuusparannus.

– Kaikella on hintansa, myös laituriovilla, lyhyillä laitureilla, automaattimetrolla, puoliautomaattimetrolla, konsultoinnilla, Siemensillä, mahdollisilla oikeudenkäynneillä, hallinto-oikeuksilla, metron liikennekatkoilla ja turvallisuusongelmilla. Sen hintalapun suuruus on Länsimetron valmistuttua melko tarkkaan miljardi euroa. Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko sai sakkoja 7 500 euro lahjusrikkomuksesta, joka vastaa yhtä sadastuhannesosaa (1:100.000) koko Länsimetron tämänhetkisestä budjetista – miljardin euron maagisen rajan rikkoutumista odotellessa.

*) Baliisi on junien automaattisen kulunvalvonnan komponentti. Se on rautatien kiskojen väliin sijoitettu passiivinen elektroninen lähetin. Baliisit eivät tarvitse erillistä virtalähdettä, vaan ne aktivoituvat veturin alle sijoitetun radioantennin tietyllä taajuudella (Suomessa käytössä olevassa EBICAB-järjestelmässä 27.115 MHz) lähettämästä signaalista ja lähettävät tietyllä taajuudella (Suomen EBICAB:ssa 4.5 MHz) veturin ajotietokoneelle informaatiota opastimista, nopeusrajoituksista ja radan geometriasta. Baliisit sijoitetaan Suomessa tyypillisesti rataan pareittain, jotta veturin ajotietokone pystyy erottamaan oikeaa kulkusuuntaa koskevat baliisit ja jättämään väärän kulkusuunnan baliisit huomiotta. LÄHDE: Wikipedia

Mainokset

2 kommenttia artikkeliin ”Osa 11: Baliisiopiston apuluokka

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s