Julkisuus – ei kiitos, sanoo eduskunta

Terveisiä Yrjönkadulta. EVA:n toimistolla on analysoitu uuden kuntalain mahdollistamia yritysjärjestelyjä kunnissa. Suomeksi sanottuna eduskunnan juuri hyväksymä laki (tulee voimaan 1.9.2013) on jo syntyessään monilta osin susi. Näin sanovat haastattelemani talouteen paneutuneet tutkijat ja perustus- sekä julkisuuslain asiantuntijat.

  • Yritys rehellistää peliä on vesitetty porsaanreiillä ja pitkillä siirtymillä. On annettu aikaa sopeutua eli jatkaa niin kun aina ennenkin.

EU on patistanut Suomen lainmuutokseen. Kuntien tulee yhtiöittää sellaiset liikelaitokset, jotka toimivat kilpailevassa asemassa yksityisten yritysten kanssa. Nyt moni tällainen liikelaitos nostaa halpoja lainoja ja maksaa vain vähän jos ollenkaan veroja. Esimerkiksi Helsingin Energian voitot ovat siunaus helsinkiläisille mutta riesa kaikille muille veronmaksajille.

Reilu peli kunniaan, kuuluvat Yrjönkadun terveiset!

Päätöksenteon läpinäkyvyyden kannalta lainmuutos on vähintäänkin haastava. Ruotsissa kunnalliset yhtiöt ovat julkisuuslain alaisia. Suomessa on toisin. Länsimetro Oy on tästä esimerkki: Yhtiö kertoo toiminnastaan verkkosivuillaan ummet ja lammet, on louhittu sitä ja tätä ja tilattu niitä ja näitä. VTT:ltä tilattua onnettomuussimulaatiota sieltä on kuitenkin turha etsiä. Sitä ei julkisteta pyynnöistä huolimatta, ei vaikka kyseessä on kuntalaisten omistama ja Espoon valtuuston yhdessä Helsingin kanssa perustama yhtiö ja kyseessä on metromatkustajien turvallisuus.

  • Voi perustellusti väittää, että HKL on jo aikoja sitten siirtynyt osakeyhtiölain suomiin tietojenluovutusvaltuuksiin, vaikka onkin liikelaitos.

Tyhmien ja välillä viisaiden kysymysten esittäminen ei ole jatkossakaan pelkästään journalistien tai kuntalaisten harteilla. On kohtuutonta vaatia, että kaupunkilainen hallitsee Helsingin Energian kirjanpidon, mutta energiayhtiön (tai HKL:n) asioihin perehtyneisyyttä voi edellyttää kaupunginvaltuustolta.

Mistään pikkunappuloistahan ei ole kyse. Suomalaiset kunnat tekevät vuosittain julkisia hankintoja yli 20 miljardin euron edestä.

Eduskunnan hallintovaliokunta kuuli asiantuntijoina professoreita Kaarlo Tuori ja Olli Mäenpää. Mihinkään esityksiin tai kokouspöytäkirjoihn heidännäkemyksiään ei ole kirjattu. Eikä niitä juurikaan löydy myöskään eduskunnan täysistunnon kokouspöytäkirjasta vaikka yhteensä. Yhdestätoista puheenvuorossa julkisuusasiaa käsiteltiin ainoastaan yhdessä ja siinäkin vasta toisessa käsittelyssä kun itse laki oli jo hyväksytty.

Tässä minusta on tämä heikkous, tässä koko yhtiöittämisessä, kuntalaisen ja kunnanvaltuutetun kannalta, että periaatteessa kunnanvaltuutetulla ei ole minkäänlaista asiaa tutustua näitten yhtiöiden – niin kuin Jyväskylässä on 60 näitä – pöytäkirjoihin, tositteisiin ja näin poispäin. Se on näitten yhtiöitten hallituksen jäsenillä, joilla on tietty osakeyhtiölain mukainen vaitiolovelvollisuus. Eli tässäkin tapauksessa tämä EU-direktiivi, niin kuin äsken totesin, sen määräykset kun toteutetaan tässä eduskunnassa, niin meidän kuntalaisten luottamushenkilöiden valinnat peruskunnissa entisestään vähenevät. – Kauko Tuupainen/ps

Lue myös: Professorit: Mäntsälän kunnan yhtiöittämisvimma pelottaa, HBL:n 27.7.2013 paperilehdessä julkaistu juttu

Advertisements

3 kommenttia artikkeliin ”Julkisuus – ei kiitos, sanoo eduskunta

  1. ”Päätöksenteon läpinäkyvyyden kannalta lainmuutos on vähintäänkin haastava. Ruotsissa kunnalliset yhtiöt ovat julkisuuslain alaisia. Suomessa on toisin.”

    Olipa mielenkiintoista tietää, että länsinaapurissa on noin. Siitä pitäisi täälläkin eduskunnan ottaa mallia. Suomen nykyinen tilanne on todella kummallinen, suorastaan absurdi: julkisuuslain alainen kunta tai valtio voi helposti kiertää julkisuuslain yhtiöittämällä toiminnan, jota ei halua julkiseksi. Mitähän Ruotsissa ajateltaisiin tällaisesta?

    Tämä porsaanreikä on niin selkeä, että ihmetyttää, miksi asia ei ole täällä noussut suurempaan julkiseen keskusteluun. Ehkäpä tiedotusvälineet voisivat nostaa asiaa laajemminkin esille ja haastatella poliitikkoja ja professoreita asian tiimoilta, varsinkin nyt kun tuo mainitsemasi lainmuutoskin on tulossa ja yhä uusia julkisia toimintoja tullaan sen myötä yhtiöittämään?

  2. Niin, siis laki on jo kirjoitettu uusiksi ja tulee voimaan 1.9. Eli tavallaan juna meni jo, Mutta prof Mäenpää sanoo, että on muitakin keinoja, tarkoittaen esim julkisuuslain muuttamista. Kuulemma pitkä tie sekin. Mutta joo, enemmän älämölöähän näistä nyt ainakin pitäisi pitää. Median ja muiden. Ehdottomasti.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s