Sakslinin aamunavaus

Tästä ei Sauri ole twiitannut. Asia taitaa kuulua rakennustoimen apulaiskaupunginjohtajan rooteliin, mutta kun päätöksenteon avoimmuuden hoosiannaa huutavaa kaupungintaloa ei kyseisessä sosiaalisessa mediassa aktiivisesti edusta kukaan muu, laitetaan se nyt ikäänkuin joka tapauksessa ja varmuuden vuoksi hänen kontolleen. Pahoittelen jos osoite on väärä. Palaan tähän yltiöpositiivisen kaupungin edustamisen dilemmaan tiistain HBL:ssä.

Mutta. Luulin siis virheellisesti että oma neljän kuukauden odotusaikani oli ennätysluokkaa. Mutta että yli vuosi!

HS: Apulaisoikeusasiamiehen mukaan kaupunki osoitti merkittävää piittamattomuutta perustuslaissa turvattua asiakirja- ja tallennejulkisuutta kohtaan.

Asia on kirjattu Hesarissa yhden palstan lähes mitättömällä sivalluksella, meillä ei taida tänään olla riviäkään. Ylen nettisivuilla sentään yllä linkittämäni juttu. Näin nämä uutiset on helppo sivuuttaa pikkujuttuina, siis heidän joita moitteet koskevat. ”Ääh, eihän sitä kukaan huomaa.” Valtuusto esimerkiksi voisi näihin lausuntoihin reagoida ja vaatia toimintatapojen muutosta, mutta sehän edellyttäisi omatoimisuutta. On aivan varmaa, että virkakoneisto ei Sakslinin paperia (tai EOA:n metromoitteita) esityslistalle tai muussakaan muodossa luottamusmiehille tuo.

Näin ollen voimme jatkaa absurdien juhlapuheiden tavaamista.

Mainokset

18 kommenttia artikkeliin ”Sakslinin aamunavaus

  1. Näemmä seurauksena mainitusta lainvastaisesta viivyttelystä oli jälleen kerran vain huomautus eli käytännössä ankara sormenheristys. Haluaisinpa tietää, että kuinkahan monta huomautusta tarvitaan, ennen kuin näitä viivyttelytapauksia voitaisiin alkaa arvioida virkavelvollisuuden rikkomisina?

  2. Ainakin yksi tapaus on Helsingin poliisin arvioitavana. Tämän tiedän sattuneesta syystä varmuudella. Mutta yksi tapa painottaa huomautusten ja muiden sinänsä pienten seuraamusten vakavuutta on suoda päätöksille palstatilaa mediassa ja vieläpä niin, että prosessit todella seurataan loppuun asti. Tätä tulisi harrastaa enemmän.

  3. Hanna-Leena, se johtunee siitä, että toimittajat ovat kiinnostuneempia saimaannorpista ja muusta stadilaisen arkipäivään kuulumattomasta. Jokainen kalastajan verkosta löytynyt kuutti kyllä raportoidaan vähintään kahdella palstalla ja mieluiten kuvan kera. Siihen se kutistuneen lehden tila sitten meneekin.

    1. Daniel, saimaannorpista raportoiminen ei vaikuta millään lailla Hesarin kaupunkisivujen sisältöön. Kyse on siitä, millaisen näkökulman lehti Helsingin kaupungin hallintoon ottaa.

      Journalismissa olennaista on myös se, mikä jätetään kirjoittamatta.

      1. Hesarin tapauksessa olennaista ovat molemmat. Se jättää kertomatta vaikka kuinka paljon kertomisen arvoista, sen sijaan se kertoo valtavan määrän täysin toisarvoista roskaa, joka ei kiinnosta ketään. Lisäksi yks sun toinen on löytävinään lehdestä jonkinlaista piiloagendaa. Näitä löytäjiä on minusta vähän liikaa – jotain on pielessä.

        Kovin hyvin ei lehdellä toki menekään. Oman tilaukseni lopetin vuosien jahkailun jälkeen syksyllä enkä ole kaivannut. Kun lentokoneessa joskus tuodaan eteen se nykyinen pikkuruinen lehdykkä, joka vielä jostain syystä on jaettu erillisiin parin lehtisen ”osiin”, niin sääliksi käy lasikuutiosta leipänsä saavia.

      2. ”Lisäksi yks sun toinen on löytävinään lehdestä jonkinlaista piiloagendaa.”

        Hesari on perinteisesti suhtautunut metroon hyvin myötämielisesti, niin uutisjutuissa kuin aina pääkirjoitustasoa myöten. Metro lienee lehden mielestä kaikin puolin hyvä ja kannatettava asia ja siitä ei mielellään kirjoitella kielteisessä tai kyseenalaistavassa sävyssä. Syytä tähän en itse tiedä enkä ymmärrä. Esimerkiksi Länsimetron ja Sipoon metron osalta lehden linja on jo ainakin vuosikymmenen verran ollut suorastaan aggressiivisen myötämielinen. Näiden suhteen lehden agenda ei ole ollut eriyisen piilotettua. Automaattimetron ongelmien osalta lehti on pidättäytynyt niukoissa uutisjutuissa (silloin kun se nyt ylipäätään on asiasta mitään uutisoinut) ja välttänyt kyseenalaistavaa ja tutkivaa otetta.

      3. Yksi selitys Hesarin ”aggressiivisen myötämieliselle” metrokirjoittelulle saattaisi löytyä rakennusliikkeistä ja kaavoituksesta. Metro kulkee niin idässä kuin lännessäkin pitkin rantaviivaa ja kun rantarakentamiselle ei muuten voi löytää kestävää perustelua, metrosta yritetään vääntää sellainen – vaikka sitten totuutta muuntelemalla.

        Noin vuosi sitten (6.6.2012) Helsingin Sanomat uutisoi, että länsimetroa haluttaisiin venyttää Kirkkonummelle asti. Asiasta olivat uutisen mukaan kiinnostuneita EKE, YIT ja Sato, jotka kertoivat uskovansa, että Kirkkonummen itärannikolle olisi mahdollista rakentaa 25 000 asukkaalle.

        Uutinen on melko tyypillinen: rakennusliikkeet haluavat laajamittaista rantarakentamista metroon vedoten. Metro on siis koukku, johon poliittisten päättäjien toivotaan tarttuvan.

        Koukku menettäisi terävyyttään, jos metron todelliset ongelmat ja rajallisuus myönnettäisiin.

  4. Kysyjä kyseli:”Metro lienee lehden mielestä kaikin puolin hyvä ja kannatettava asia ja siitä ei mielellään kirjoitella kielteisessä tai kyseenalaistavassa sävyssä. Syytä tähän en itse tiedä enkä ymmärrä.”

    Olisikohan syy, että metro on ollut yli 20 vuotta matkustajien suosikki.

    1. Ei pitäisi eikä saisi olla. Sehän on ihan kiistaton juttu, että metro saavuttaa parhaat laatupisteet, kun verrataan lähijunia, metroa, ratikoita ja busseja. Ja miksei saavuttaisi, kun se kulkee tiheästi ja luotettavasti.

      Mutta sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, millä menettelytavoilla virkamiehet valmistelevat metron kulunvalvonnan uusimista tai metrolinjan laajentamista. Näiden seikkojen pitää kestää päivänvaloa ihan yhtä lailla, oli metro sitten suosittu tai ei.

      1. Metro on parhaimmillaan, jos sitä käyttää kantakaupungin asemilta (esim. Hakaniemestä tai Sörnäisistä), jolloin vuoroväli on lyhyt eikä metron toiminnan ajoittainen halvaantuminen jopa useaksi viikoksi haittaa, koska käytettävissä on useita muita kulkuvälineitä.

        Metron palvelutaso näyttää toisenlaiselta täällä Vuosaaressa, josta ei käytännössä ole muuta julkista yhteyttä keskustan suuntaan. Esimerkiksi koko viime joulukuun ja tammikuun metro kulki miten sattui. Kesäisten ratakorjausten aiheuttamat haitat kohdistuvat nimenomaan tänne itään, josta toinen haara (yleensä Vuosaaren) typistetään viikoiksi kulkemaan vain Itäkeskukseen asti.

        Metron uusimiseen liittyvien menettelytapojen lisäksi metron kapasiteetti on todellinen ongelma. Ruuhka-aikaan metro on täällä idässä (ainakin Vuosaaren linjalla) jo niin kuormittunut, ettei toiselta asemalta nouseva mahdu istumaan. Kuitenkin asutusta on metron varrelle tulossa paljon enemmän kuin onnistuneenkaan automatisoinnin tuoma vähäinen kapasiteetin lisäys vetäisi. ,
        Ongelma on, että metroon suhtaudutaan monin tavoin sinisilmäisesti. Jostain syystä sen kuvitellaan vetävän rajattomasti matkustajia, vaikka vuoroväliä on mahdollista tihentää vain rajoitetusti. Suunnitelmissa metro myös näyttäytyy välineenä, joka toimii aina optimaalisesti ja moitteettomasti, vaikka asetinlaiteviat ja kesäiset ratakorjaukset ovat realismia tulevaisuudessakin.

      2. ”Metro on parhaimmillaan, jos sitä käyttää kantakaupungin asemilta (esim. Hakaniemestä tai Sörnäisistä), jolloin vuoroväli on lyhyt…”

        Olet oikeassa, ja erityisen hyvä liikenneväline se on silloin, jos asut metroaseman vieressä. Mutta jos et, hyvyys voidaan kyseenalaistaa. Esimerkiksi Sipoon metron osalta selvitykset osoittivat, että kevyt raideliikenne palvelisi suurempaa asukasjoukkoa sekä olisi nopeampi ja edullisempi kuin raskas junametro. Ja jos oikein muistan, Hesari ei aikanaan kirjoittanut mitään näistä johtopäätöksistä, vaan taisi pääkirjoituksella asettua kannattamaan metroa Sipooseen.

        Mitä tulee tuohon Hesarin yleiseen metromyönteisyyteen, viittasinkin lähinnä siihen, että raskaan junametron ongelmat kuten hinta sekä erittäin harva asemaväli ja siitä aiheutuvat kokonaismatka-aikojen piteneminen ja tehorakentamispaineet sivuutetaan lehdessä systemaattisesti. Tämä on se seikka, jota en ole Hesarin linjassa ymmärtänyt.

    2. Metron suuressa suosiossa lienee taustalla se, että kyselyssä on vertailtu liikennevälineitä eikä liikennejärjestelmiä. Metromatka vaikkapa Kampista Herttoniemeen toki sujuu rattoisasti, mutta vähemmän miellyttävä kokemus tulee vastaan siinä vaiheessa, kun keskellä ei mitään sijaitsevalta metroasemelta pitää hankkiutua lopulliseen päämäärään kävellen tai liityntäbussiin vaihtaen.

      Helsingin kaupunkirakenteella yksin metroon perustuvaa liikennejärjestelmää ei voida perustaa, vaan metroon kuuluu elimellisenä osana laaja liityntäliikenne ja pidentyneet kävelymatkat.

      1. ”Metron matkustajista on Helsingissä vähemmän vaihtomatkustajia kuin ratikassa”

        Mielenkiintoinen väite. Mikähän on lähteesi? Pitäisin sellaisen mainitsemista aiheellisena, varsinkin kun esimerkiksi koko Länsimetron liikennöintikonsepti on rakennettu vaihtomatkustamisen tai asemalle kävelyn varaan.

        Jos väite olisi tosi, johtuisiko siitä, että kovin moni valitsee metromatkan jälkeen siirymistavaksi puolen kilometrin – kilometrin kävelyn (jonka takia kokonaismatka-aika metrolla on pidempi kuin pikaratikalla) kuin menee liityntäbussiin, jollaista ei välttämättä edes kulje. Niinpä käsitteen ”vaihtomatkustaja” alle pitäisi tässä tapauksessa laskea myös nämä kävelijät. Junametron asemat ovat todella harvassa verrattuna bussiin tai pikaratikkaan, mutta se palvelee hienosti ja nopeasti, jos satut asumaan aseman vieressä. Siksi ja jotta mahdollisimman moni asuisi aseman vieressä, asemanseudut on rakennettava erittäin tiiviisti.

        Toisaalta nopeasti asemalta asemalle kulkeva juna luo monelle tunteen ja illuusion nopeasta liikennevälineestä, vaikka kokonaismatka-aika kotoa työpaikalle pidentyisikin asemalle kävelyn tai liityntälinjan takia. Ehkäpä tässä olisi eräs metromyönteisyyden syy? Tunnepohjaltahan ihmiset yleensä toimivat, vaikka se maksaisi miljardeja ylimääräistä.

  5. Vaihtomatkustajien osuus: Kanta oli nykytilanteeseen Helsingissä. Helsingissä ei ole pikaratikoita. Ratikoiden nopeus kai sama kuin hevosratikka-aikana

  6. Masa muistaa väärin. Helsingin eri joukkoliikennevälineistä ratikka on se, jolla tehdyistä matkoista vaihdottomia matkoja on suurin osa. Tästä on tehty laaja matkustajatutkimus. Varmaan löytyy HSL:n sivulta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s