Nürnberg sanoi ei laiturioville

Südlicher Fürthstraße 5, Nürnberg.
Südliche Fürtherstraße 5, Nürnberg.

HKL:n matkaraportin mukaan Nürnbergin liikennelaitos VAG:n ja laitetoimittaja Siemensin riitoja ei puitu julkisuudessa. Tämä viime keväinen toteamus on jälleen ajankohtainen kun Siemens on luvannut selostaa laituriovien asennusongelmia Helsingissä. Selvitys annetaan projektinjohdolle ja luottamusmiehille loppuviikosta, mutta mitenkäs me muut maksajat? Saammeko erikseen kysymättä tietää paljonko lisätyöt maksavat, jos ne jotain maksavat?

Koska Nürnbergin projektista liikkuu ristiriitaista tietoa matkustin paikan päälle tutustumaan tilanteeseen. Lensin Saksaan viime viikolla.

Nürnbergin ja Helsingin metrohankkeista löytyy eroavaisuuksia mutta on siellä yhtäläisyyksiäkin. Vanhojen junien automatisointi esimerkiksi. Tosin Nürnbergissä juuri tämä osa hanketta torpattiin jo ennen sen aloittamista kun laskelmat osoittivat, että hyötyjä ei ole ja kustannukset ovat hurjat.

Nürnbergin projektia voi vanhinta U1-linjaa lukuun ottamatta pitää menestyksenä. U2 ja aivan uusi linja U3 toimivat hyvin. Rakennusaikataulu petti pahasti mutta rahat riittivät. Kahden uudemman metrolinjan osalta luvatut hyödyt on saavutettu tai ne saavutetaan.

Ensimmäisen oman havainnon tein jo kotona. Tapaaminen VAG:n projektinjohdon kanssa onnistui heti ja ehdoitta. Paikan päällä havaitsin nopeasti, että HKL ei omassa matkaraportissaan kertonut VAG:n järjestäneen tapaamisia kaikkien sidosryhmien kanssa jo vuosia ennen kuin mitään alettiin rakentamaan. ”Näin on hälvennetty automaattiin liittyviä epäilyjä ja pelkoja. Tätä käytäntöä on sitten jatkettu pitkin matkaa myös silloin, kun on törmätty ongelmiin”. Suunnittelijat, turvallisuus-asiantuntijat, asentajat, kuljettajat, pomot ja poliitikot ovat olleet kaupunkilaisten ja lehdistön tavattavissa.

Professori Jörg Schütte on Helsingin projektin keskeinen henkilö. Häntä en ole vieläkään saanut tavata. Tuntuu myös, että automaattimetron tilanneraportit, joiden on täytynyt tihkua ongelmia jo syksyllä 2011, salattiin niin kauan että juna ei enää ollut pysäytettävissä. Väliin mahtuu hyvin paljon muuta merkillistä, mistä päällimäisenä täytyy mainita Länsimetron salaistakin salaisempi turvallisuusselvitys. Helsingissähän vastaava pumaska on vasta viime helmikuussa tilattu eikä sen statuksesta ole ainakaan minulla mitään tietoa.

Saksalaisten avointa tiedotuspolitiikkaa selittää ehkä se, että Nürnbergissä on kaikki suunniteltu alusta asti aivan viimeisen päälle. Kun ”yhtään lisää rahaa ei ole tarvinnut pyytää” ovat kaupunkilaiset suhtautuneet ymmärtäväisesti projektin venymiseen. Ei ollut yllättäviä ja kalliita lisätöitä, ei tarvittu projektinjohdon konsultteja jne. Kaikki oli samassa paketissa. Tätäkään asiaa ei pohdita HKL:n matkaraportissa. Miksi tarvitsisikaan kun kaupungintalon talous- ja suunnittelukeskuksen jatkuvilla toruilla, tarkastuslautakunnan (laimealla) kritiikillä ja median tekemillä huomioilla ei ole ainakaan näkyvää vaikutusta?

Nürnbergissä on toisin kuin Helsingissä luovuttu laituriovista. Itse asiassa niitä ei koskaan vakavasti edes harkittu. ”Liian monimutkaista ja siksi kallista”, kuului arvio. Selostin isännille Helsingin tilannetta. Kohteliaasti ainoastaan hiukan pudistivat päitään.

Nürnbergin asematutka
Nürnbergissä on laituriovien sijaan tutkat ja videot. Riittävät kuulemma hyvin. Helsingin kokoisessa kaupungissa ei VAG:n mukaan juurikaan ole häiriöitä metroasemilla.

Jos olen ymmärtänyt oikein ei laiturovia oikeastaan haluttu Helsinkiinkään. Ne jouduttiin hyväksymään, jotta Espoon päättäjät saatiin mukaan hankkeeseen. Ajateltiin, että umpioitu asema on ainoa turvallinen asema. Ja nyt ollaan tässä. On kohta kolmenlaista junaa ja kaikissa ovet vähän eri kohdissa, on pitkää asemaa ja on lyhyttä asemaa. Pelkästään tuossa on monta muuttujaa.

Hyvin toimii ja jengi diggaa. Järjestyshäiriöt ovat minimissä.
Hyvin toimii ja jengi diggaa. Järjestyshäiriöt ovat minimissä.

Palattuani Helsinkiin minulta pyydettiin lyhyttä arviota Nürnbergin ja Helsingin projektien eroavaisuuksista. Taisin sen syvällisemmin miettimättä sanoa jotakin tähän tapaan: ”Helsingissä on kaikesta päätellen suunniteltu päin helvettiä, ennakointi on ollut lähes olematonta ja kommunikointi nollassa. Ja rahathan ei riitä, ei vaikka niitä kannetaan tunneliin kassikaupalla lisää.” Olenko pahasti väärässä?

Lue lisää: VAG:n esitys Nürnbergin metroprojektin tavoitteista, resursseista ja lopputuloksesta, The Automated Metrosystem in Nuremberg.

Mainokset

4 kommenttia artikkeliin ”Nürnberg sanoi ei laiturioville

  1. Kyllä Helsinkiinkin haluttiin ja tutkitiin laituriovien asemasta säde/kamerapohjaisia tunnistusjärjestelmiä. Ei kuitenkaan löytynyt sellaista järjestelmää, joka soveltuisi Helsingin talvioloihin. Myös Köpiksestä tuli H-hetkellä vahvaa ukaasia laituriovien puolesta –> muut järjestelmät ulko-osuuksilla liian häiriöalttiita.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s