Ministeriön kysymykset – näin Espoo vastaa

Espoon kaupunginvaltuustolla on huomenna maanantaina mahdollisuus päättää Länsimetron jatkeen eli ns. Kivenlahden metron rakentamisesta. Esityslistan asia nro 8. Valtuutetuille on jaettu taustaksi kaksi muistiota. Toinen sisältää Liikenne- ja viestintäministeriön lisäselvityspyynnön hankkeen kustannuksista  (lataa pdf tästä tai lue alla) sekä kaupungin kustannuslaskelman, lataa pdf tästä.

EHDOTUS Espoon vastaukseksi ministeriön selvityspyyntöön:

1. Länsimetron 1. vaihe:

a. Hankkeen kokonaiskustannukset

i. Hanketta aloitettaessa (valtion tehdessä päätöstä) ja tilanne nyt; mistä johtuu kustannusten muutokset?

Hankkeen alkaessa kustannusarvio oli 713,6 milj. euroa maanrakennuskustannusindeksiin (MAKU 2000=100, 131,5) sidottuna jouluun 2013 hintatasossa 873 milj. euroa. Kustannusennuste on nyt 985 milj. euroa. Laajuusmuutoksia, jotka johtuvat paikoin odotettua ongelmallisemmasta kalliolaadusta, pelastusturvallisuuden edellyttämistä laajemmista kuiluista (savunpoiston korvausilma), esteettömyyden toteuttamisesta kaikilla sisäänkäynneillä (hankesuunnitelmassa vain pääsisäänkäynnit) sekä kaavavalituksesta johtunut Kehäradan ja Länsimetron rakentamisjärjestyksen vaihtuminen ovat kasvattaneet kustannuksia 112 milj. euroa ja loppu on indeksinousua.

ii. Paljonko kokonaiskustannuksista jää valtion rahoitettavaksi entä paljonko kuntien?

Valtio on osallistunut suunnittelukustannuksiin 15 milj. eurolla (ministeriön kautta) ja päättänyt 200 milj. euron (10/2007 hintatasossa, joka 11/2013 hintatasossa n. 240 milj.euroa) maanrakennuskustannusindeksiin sidotusta osuudesta rakentamiseen. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat nousseet indeksiä nopeammin – kaupungit kattavat indeksin nousun ylittävän osan kokonaisuudessaan, ellei valtio tarkista indeksiin sidottua kattoaan.

iii. erikseen näkyviin suunnittelukustannukset ja rakentamiskustannukset ?

Suunnittelukustannusten ennuste on 7.2 % kokonaiskustannuksista eli n. 71 milj. euroa ja muut rakennuskustannukset ovat 914 milj. euroa.

b. hankkeen HK-suhde (toteutuneiden kustannusten perusteella)

H/K-suhde soveltuu huonosti metrohankkeeseen, jossa tärkeimmät hyödyt eivät liity liikenteen kustannuksiin vaan kaupunkirakenteen ja ilmastovaikutusten tuomiin hyötyihin. H/K suhde ei anna oikeaa kuvaan tämänkaltaisen hankkeen vaikutuksista. Tämän vuoksi H/K laskelmia ei ole päivitetty.

c. hankkeen toteutettavan Länsimetro Oyn rooli; yhtiöjärjestys, tilinpäätös vuodelta 2013, tilinpäätösarvio kun hanke on valmis

i. kuinka suuri on taseessa oleva velka; mikä on korkojen osuus?

Vuoden 2013 tilinpäätös valmistuu kuun loppuun mennessä. Vuoden 2013 taseessa kaupunkien takaamaa pitkäaikaista velkaa 460 milj. euroa. Lainat ovat 30 vuoden pituisia. Korkoja on maksettu tähän mennessä n. 10 milj. Valtio ei osallistu rahoituskustannuksiin vaan ne katetaan kaupunkien toimesta. Hankkeen loppuun mennessä korkosumma noussee n. 25-30 milj. euroon. Lainat on sidottu euribor –korkoon, jonka päälle tulee rahalaitoksen (EIB, Kuntarahoitus, NIB) marginaali. 54% lainoista on korkosuojattu. Maksettava korko on keskimäärin 2,5%.

d. Länsimetro Oy:n liiketoimintasuunnitelma kun hanke on valmis

i. Miten yhtiö saa tuloja rakentamiskustannusten kattamiseksi (keneltä on tarkoitus periä, kuinka paljon, missä ajassa)?

Yhtiön vuokraa tunnelin ja asemat HSL:lle. HSL:n infra -sopimuksen mukaan kaupungit vastaavat 50% investoinnin kustannuksista ja 50% järjestetään HSL:n kautta, jossa n. puolet katetaan lipputuloilla ja loppu kaupunkien tuella.

e. Miten käytännössä tapahtuu valtionapupäätöksessä todetulla tavalla, että Espoo ja Helsinki maksavat loppuosan kustannuksista (ts. poisluettuna valtion avustus)

i. miten näkyy kummankin kaupungin budjeteissa; onko summat löydettävissä?

Kaupungit ovat taanneet Länsimetro Oy:n ottamat lainat. Yhtiön osakkaina ne kattavat hallinnon kustannukset yhtiövastikkeella ja rakentamisen päätyttyä myös rahoituskustannukset sisällytetään vastikkeeseen.

2. Länsimetron 2-vaihe

a. hankkeen kokonaiskustannukset; laskentaperusteet

Kustannusarvio vuoden 2013 marraskuun hintatasossa on 801 milj. euroa. Kustannusarviota laadittaessa on käytetty hyväksi rakenteilla olevan hankkeen aikana saatuja kustannustietoja

b. ilmoitettujen ”viivästyskustannusten” realistisuus

Viivästymiskustannusarvio perustuu siihen, että vuosikymmenen lopulla on käynnissä PISARA ja Blominmäen jätevedenpuhdistamon sekä Östersundomin metron isot louhinnat. Tämä tulisi nostamaan kaikkien neljän suuren hankkeen louhintakustannuksia ja myöhemmin myös maanalaisen rakentamisen kustannuksia . Syynä tähän on saatujen kokemusten perustella em. töihin kykenevien urakoitsijoiden niukkuus. Myös lopettavat ja aloittavat työvaiheet organisaatioiden purkautuessa aiheuttavat lisäkustannuksia verrattuna siihen, että työt jatkuisivat nyt. Suomessa ei ole lähivuosina käynnistymässä suuria louhintahankkeita, joten alan ammattilaiset siirtyisivät todennäköisesti Tukholman suuriin infra -hankkeisiin.

c. hankkeen HK-suhde, mitä aiheutuu jos ei toteuteta

H/K-suhde soveltuu huonosti metrohankkeeseen, jossa tärkeimmät hyödyt eivät liity liikenteen kustannuksiin vaan kaupunkirakenteen ja ilmastovaikutusten tuomiin hyötyihin. H/K suhde ei anna oikeaa kuvaan tämänkaltaisen hankkeen vaikutuksista.

Ministeriön käyttämällä laskentatavalla jo vanhentuneilla asukasmääräennusteilla (laskentavaiheessa 30 000 uutta asukasta – tarkentuneet suunnitelmat ennustavat 60 000 – 70 000 uutta asukasta) suhteeksi on laskettu 0.61 ja jos koko metroa palvelevan läntinen varikko lasketaan hankkeen investoinnin ulkopuolella 0.69. On ilmeistä, että tarkentuneilla maakäyttötiedoilla suhde noussee yli yhden.

Jos hanketta ei toteuteta, Espoon lounaisosien kehitysedellytykset huonontuvat. MAL –sopimuksen mukaisia asumisen hankkeita ei saada vireille. Kaupunkirakenne hajaantuu ja tuottaa epäedullisia vaikutuksia koko seudulle hajaantuvana kaupunkirakenteen ja sen mukanaan tuomina epäedullisina ilmastovaikutuksina.

8 (9) f.g. Mikä on HSL:n rooli tässä tapauksessa?

i. vaikuttaako siihen, että Espoon ja Helsingin rahoitusosuudet eivät vastaakaan valtionapupäätöstä?

Ei ole vaikutusta.

Minkälaiset vaikutukset hankkeella on kuntien joukkoliikennemenoihin?

i. kuinka suuret kustannukset ovat ennen ja jälkeen

Joukkoliikenteen vuotuiset kustannukset laskevat n. 14 milj. euroa. Säästö syntyy siitä, että liityntälinjat Matinkylän ja Tapiolan terminaaleille eivät jatka Kamppiin.

ii. valtion maksaessa HSL:lle nk. suurten kaupunkien tukea; onko mahdollista, että valtio tulisi avustaneeksi välillisesti Länsimetroa tämän kautta?

Nykyisellä tukitasolla ei ole mahdollista.

d. hankkeen rahoitusmalli;

i. rahoituksen jako valtio/Espoon kaupunki (entä jos ei indeksisidonnaisuutta?)

Liikennepoliittisen selonteon mukaan jako on 70% Espoolle ja 30% valtiolle. Valtionvarainvaliokunta on esittänyt indeksisidontaa. Nykyisessä hankkeessa indeksi on jo tähän mennessä noussut 20% ja viimeiset kaksi vuotta on ollut varsin maltillisia. Jos ei ole indeksisidontaa pitäisi olla myös kustannusarvio, joka sisältää indeksin nousuolettaman. Tämä olisi huono ratkaisu ja johtaisin erittäin epävarmaan kustannusarvioon.

Jos rahoituksen ajoitusta käsitellään esimerkiksi niin, kuten Espoon on esittänyt, että kaupunki vastaa kustannuksista kokonaan ensimmäiset 3 vuotta, jo yksin siitä syntyy Espoolle n. 60 milj. euron rahoituskustannus.

9 (9) e.

ii. Länsimetro Oyn rooli?; Jos niin mikä on liiketoimintasuunnitelma?

Länsimetro Oy:n roolista ei ole päätöksiä. Sen kokemus on hankkeen käytettävissä. Pyrkimyksenä on sopia Helsingin kanssa siitä, että yhtiö vastaisi myös jatkeen rakentamisesta, mutta tämän asian neuvottelut ovat kesken. Ensivaiheessa työt käynnistyvät Espoon toimesta, kuten käynnissä olevan suunnittelun osalta on tilanne.

iii. Mitä vaikuttaa joukkoliikenteen kustannuksiin?, HSL:n rooli? Miten Espoon kaupunki tekee rahoituspäätöksen?

Valtuusto päättää. Rakentamispäätös on valtuuston käsittelyssä 24.2. joukkoliikenteen käyttökustannukset laskevat n. 5 milj. euroa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s