”Tietenkään mikään ei ole ollut salaista”

Olen julkaissut monta blogikirjoitusta Espoon hakemuksesta. ”Hakemuksella” olen tietenkin tarkoittanut sitä asiakirjakokoelmaa, minkä perusteella Espoo haluaa valtion osallistuvan vähintään 240 miljoonalla eurolla Kivenlahden metron rakentamiseen. Näinhän tämän on varmaan ymmärtänyt moni muukin. Hakemus on hakemus ja se on jollakin tavalla standardisoitu. On kaavakkeita ja ohjeita ja joskus jopa eräpäivä.

Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko on juuri ilmoittanut, että mitään Espoon hakemusta ei ole koska ei ole standardisoituja prosesseja. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Espoo olisi vetänyt pois hakemuksen, jota siis ei ole.

– Tietenkään mikään ei ole ollut salaista. Päinvastoin on ollut koko ajan toivottavaa, että asiaa olisi käsitelty mahdollisimman paljon julkisuudessa. Näin saadaan päättäjät kiinnostumaan asiasta. Moni tiedotusväline onkin käsitellyt asiaa pitkiin matkaa, myös Hbl, sanoo Olavi Louko.

On olemassa kirjeenvaihtoa Espoon ja liikenneministeriön välillä, on vanhoja selvityksiä ja on ministeriön (liikenneviraston) hankearvionti-ohjeita kritisoiva paperi. Lisäksi on jonkun verran tapaamisia Espoon johdon ja ministeriön johdon välillä sekä erilaisia asiaan liittyviä kokouksia, joista ei ole merkintöjä. Kaikki on kuulemma julkista ja helposti kaikkien saatavilla ja itse kunkin arvioitavissa, paitsi että ei olekaan.

Sekavalta kuulostaa, eikö? Helpompaa olisi vaan minunkin vähät välittää ja tehdä jotain ihan muuta.

Kirjoitan kuitenkin kaikesta tästä lisää ja yksityiskohtaisemmin huomiseen lehteen tai sitä seuraavan päivän lehteen. Tai sen päivän lehteen, mihin tekstit nyt sitten valmistuvat. Joka tapauksessa selvityksiä tehdään, mielipiteitä kysytään ja kaikki osapuolet saavat varmasti kertoa Hufvudstadsbladetissa oman versionsa siitä, mitä on tekeillä, minkälaisia selvityksiä on annettu, kuka ne on antanut ja kuinka nyt edetään. Pyrkimys on edelleen monipuolisesti valaista kalliin metrohankkeen kaikkia puolia. Sitten lukijat taas päättävät.

Kun tuo hyöty-kustannus-analyysi nyt jälleen tuli puheeksi laitan tähän alle Suomen Liikenneliitto SULI r.y.:n eilen illalla julkisuuteen laittamasta kannanotosta sen kohdan, joka käsittelee Kivenlahden metroa.

Kivenlahden metrohankkeessa puutteelliset perustelut

Espoo on hakenut valtiolta tukea Kivenlahden metrohankkeeseen kesällä 2013. Ministeriö on vastannut 24.10.2013 perustellusti päättäneensä olla myöntämättä tätä tukea.

Espoon kaupunki on tiettävästi uudistanut hakemuksensa tämän vuoden alussa, minkä perusteella ministeriö on esittänyt Espoolle joukon täydentäviä kysymyksiä. Espoo on vastauksissaan myöntänyt, ettei metrohanke täytä ministeriön rahoitukselle asetettuja vaatimuksia. Tämän vuoksi Espoon kaupunki on esittänyt, että vaatimukset ovat väärät, eikä metron rahoitusta tule harkita näiden vaatimusten perusteella.

Julkisuudessa nyt olleiden tietojen perusteella on mahdollista ymmärtää, että ministeriö saattaisi aiemmasta päätöksestään huolimatta olla valmis rahoittamaan Kivenlahden metrohanketta, vaikka se ei täyttäisikään niitä vaatimuksia, joita edellytetään kaikilta muilta ministeriön rahoitusta hakevilta hankkeilta.

Espoo vetoaa avustushakemuksessaan siihen, että Kivenlahden metron 800 M€:n hankkeessa voitaisiin säästää jopa 200 M€, jos tunnelilouhintaa jatketaan heti. Espoon toimialajohtaja Louko on kuitenkin myöntänyt julkisuudessa (HBL 19.12.2013), ettei tämä väite perustu mihinkään, vaan on hänen oma ajatuksensa. Todellisuudessa hankesuunnitelman laskelmien luvut osoittavat, että edes tunnelin louhinta ei maksa niin paljoa kuin Loukon esittämät säästöt. On myös selvää, että louhintatöitä ei missään tapauksessa voi aloittaa välittömästi, sillä maaperätutkimukset, suunnittelu ja urakoiden kilpailutukset vievät vähimmilläänkin useamman kuukauden.

Kivenlahden metron rahoitukseen liittyy myös ongelma hankkeen rahoituksesta osana HSL:n toimivallassa olevaa joukkoliikennejärjestelmää. Espoon kaupunki olettaa, että HSL:n muut jäsenkunnat maksavat 800 miljoonan euron hankkeesta 100 milj.€. Tämä perustuu HSL:n kuntien toistaiseksi voimassa olevaan ns. infrasopimukseen. Tämä sopimus ei voi kuitenkaan toimia siten, että Espoon kaupunki voi itsenäisellä päätöksellään asettaa muita kuntia sitovaan maksuvelvoitteeseen, koska se on vastoin kunnallista itsehallintoa.

Ministeriön arviointiohjeen merkitys

Espoo on esittänyt, että ministeriön 2011 uusittu hankearviointiohje ei sovellu metron arviointiin. Espoo ei kuitenkaan esitä, miten metroa tulisi arvioida ja verrata muihin rahoitettaviin hankkeisiin. Espoo vain viittaa siihen, että metro on kaupunkirakennehanke, eikä ministeriön ohjeen mukainen arviointi huomioi sitä.

Ministeriön ohjeen mukaisessa arvioinnissa kaupunkirakenne huomioidaan arvioinnissa laskettavan matka-aikasumman kautta. Hyötyjen ja kustannusten suhteen (H/K-suhde) laskentaan matka-ajalle annetaan ministeriön ohjeen mukainen raha-arvo. Tämän raha-arvon suuruus vaikuttaa H/K-suhteen numeroarvoon, mutta kaikissa vertailtavissa hankkeissa samalla tavoin. Ohjeen tavoite onkin saattaa eri hankkeet vertailukelpoisiksi, jolloin ratkaisevaa ei ole H/K-suhteen arvo sinänsä, vaan eri hankkeiden järjestys mitattuna H/K-suhteella.

Ajalle annettavaa raha-arvoa ja matka-ajan käyttöä joukkoliikennehankkeen mittarina voidaan kritisoida, mutta hankkeita voidaan vertailla myös muilla tavoin. Voidaan esimerkiksi laskea, kuinka paljon hanke maksaa vaikutusalueen asukasta, joukkoliikennematkustajaa tai kerrosalaa kohden. Vastaavasti voidaan arvioida myös muita vaikutuksia. Voidaan esimerkiksi laskea, miten paljon hanke maksaa vähennettyä hiilidioksiditonnia kohden. Edellä oli siis laskettu esimerkki tuen määrästä laskettuna päivittäistä matkaa kohden.

TÄSMENNYS: Olen kirjoittanut epätarkasti ja varmaankin antanut sen vaikutelman, että yhtään mitään siitä taustaineistosta, mikä Espoolaisvaltuutetuille jaettiin ennen 24.2 kokousta ei löytyisi Espoon kaupungin nettisivuilta. Siellä oli esityslista, nyt on kokouspöytäkirja. Lisäksi löytyy ”Muistio Matinkylä-Kivenlahti rakentamispäätös 140214” ja ”Länsimetron tilannekatsaus”. Kaupungin sivuilta ei edelleenkään löydä sitä Kysymys&vastaus -pateristoa, mikä myös jaettiin. Mutta siihen voi tutustua tästä. Tarkkaavainen lukija huomaa, että viimemainittua asiakirjaa on täydennetty 24.2.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s