Stetson voitti

En tiedä, ehkä hallitus voi määrätä omat virastonsa joustamaan itse laatimistaan hankearviointiohjeista, mutta olisihan nämä poikkeamat rehellistä kertoa myös kansalle. Selostus voisi mennä jotenkin näin (kapulakielestä suomennettuna): ”Kuulkaas nyt, Kivenlahden metro oli meidän priorisointilistalla jossakin kärkikymmenikön ulkopuolella, sen rakentamista puoltavat selvitykset ovat puutteellisia eikä Espoolla ole fyrkkaa edes kouluihinsa mutta me rakennamme sen silti. Sekään ei vaikuta, että maailmalta ei taida löytyä yhtä sekavasti suunniteltua ja alkuperäisiin tavoitteisiinsa nähden epäonnistunutta ja ylimitoitettua rakennushanketta kuin Helsingin ja Espoon yhteinen metro.”

Tunneliveljien bluffiin tuli maaliskuussa kupru kun silloinen liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) uskalsi sanoa julkisuuteen, että Espoon Kivenlahden metrosta antamat selvitykset ovat puutteellisia.

Ministeriössä kaivattiin lisää tietoa hankkeen yhteiskuntahyödyistä ja vähemmän narinaa siitä, miten huonosti ministeriön vaatima h/k-laskelma soveltuu juuri Kivenlahden metron arvioimiseen.

Sitä ennen Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko oli jättänyt kertomatta eduskunnan talousarviovaliokunnalle, että Espoo oli edellä mainitusta syystä jo saanut valtiolta pakit. Niinpä valiokunta antoi Loukon Stetson-menetelmän pohjalta laaditun hurmoshenkisen lausunnon, jonka koko eduskunta nieli ja joka viimeistään median avustuksella muuttui totuudeksi. Kaiken tämän jälkeen Espoon valtuuston olikin helppo toistamiseen puoltaa metron jatkamista Kivenlahteen.

Olin keskiviikkona kaupungintalolla seuraamassa Helsingin valtuuston keskustelua tuoreesta arviointikertomuksesta. Automaattimetroprojektin kustannukset eivät valtuustoa kiinnostaneet vaikka valtuutettu Yrjö Hakanen (skp) kertoi hankkeen myöhästymisen maksavan miljoona euroa viikossa. Ponsiehdotus automatisoinnin keskeyttämisestä ja uuden tilannepäivityksen tuomisesta valtuustoon raukesi kannattamattomana. Lähes kaikissa muissa puheenvuoroissa kuitenkin valitettiin erilaisten määrärahojen niukkuutta. Yritin sivusilmällä seurata miten valtuutetut reagoivat Hakasen puheeseen. Minusta näytti siltä, että aika moni painoi päänsä vaivautuneena iltapäivälehden väliin, alkoi yhtäkkiä voimallisesti ojentamaan kokouspapereitaan tai kääntyi ihmettelemään jotakin vierustoverilleen. Tämän sanon ihan vaan Stetson-pohjalta.

Nyt on kulunut vuosi ja kaksi kuukautta siitä kun pyysin Helsingin poliisia selvittämään rikkoiko HKL julkisuuslakia salatessaan yhtiön ja Siemensin väliset useat sadat reklamaatiot. Juttu on kuulemma edelleen syyteharkinnassa. Tein samaan asiaan liittyen valituksen Helsingin hallinto-oikeuteen. Tämä liittyy enemmän liikesalaisuuden käsitteeseen. Eduskunnan oikeusasiamies taas selvittää nyt kolmatta kuukautta olisiko Espoon valtuuston päätösasiakirjoihin pitänyt liittää valtion Espoolle jo syksyllä 2013 antama kielteinen vastaus (Kivenlahden metro). Automaattimetroprojektin kalliista Etenemissopimuksesta tehtyyn tutkintapyyntöön ei ollut edes kajottu kun kysyin asiasta poliisilta kohta kaksi kuukautta sitten.

Lue myös: Tunneliveljien puppugeneraattori pölisee

Mainokset

3 kommenttia artikkeliin ”Stetson voitti

  1. On kyllä nujertavaa, että metroveljien lukuisilla synneillä tai metrohankkeita vastaan todistavilla faktoilla ei ole maassamme mitään merkitystä. Virkkunen ja puolueensa vetämä hallitus on kiihkomielisesti patistanut kuntia säästötalkoisiin mutta toisella kädellä jaetaan tähtitieteellisiä summia kuntaveljien taskuihin, kun kyse on tunnelin louhinnasta eikä ihmisille välttämättömistä peruspalveluista.

    Häpeän Suomen kansalaisuuttani.

    1. Länsiväylästä saksittua, valtuutettu Antero Laukkanen (kd): ”Kuten olen valtuustossa sanonut, Espoolla ei ole varaa Läänsimetron II-vaiheen rakentamiseen vielä 20 vuoteen, vaikka saisi valtiolta 300 miljoonaa. Ensimmäisen vaiheen lainat nousevat 540 miljonaan euroon janiiden rahoituskustannukset yli 200 miljoonaan euroon. Ja kuten Espoossa on tapana, niin tämä toisenkin vaiheen noin 800 milj.e kustannusarvio on laskettu liian alhaisiksi. Todellinen kustannus on noin 1.150 mijloonaa euroa, ja siit Espoo joutuu maksamaan noin reilut 800 milj.euroa yksin. Sen rahotuskustannukset ovat noin 350 miljoonaa euroa. Järjetön hanke. Mutta valtuuston päätöksen mukainen. Länsimetro on Espoon historian suurin puhallus veronmaksajilta. Linja-autoliikennettä kehittämällä olisimme pärjänneet hyvin ja kustannukset olisivat olleet vain murto-osalla Länsimetron kustannuksista. Kuten, eräs asiantuntija on sanonut, Espoonlahdessa pitäisi asua 300.000 ihmistä, jotta sinne olisi järkevää rakentaa Metroa.” (http://www.lansivayla.fi/artikkeli/224318-hallitus-lansimetrolle-rahaa-verotukseen-satojen-miljoonien-helpotukset)

  2. Käytännössä homma menee näin, jos hanke rahoitetaan ns. poliittisen harkinnan perusteella: eduskunnan tulisi lisätä budjettiin hankeelle ihan ikioma budjettimomentti, jolloin raha ei mene lainkaan LVM:n budjetin kautta. Niin kuin pitääkin, kun kerta ministeriön taikka liikenneviraston valmistelu hylätään. Näin ainakin toimittiin Kemijärven radan sähköistyksessä.

    Näin hommaa menee selkeästi. Demokratiassa tietenkin eduskunnalla täytyy olla viime kädessä oikeus päättää kuinka toimitaan yksittäisissäkin asioissa. Mutta silloin eduskunnan tulee ottaa myös suora vastuu asiasta eikä pakottaa virkamiehiä tekemään päätöksiä poliitikkojen puolesta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s