Kun on niin kallista

Mikä tekee joukkoliikenteestä houkuttelevan? Kaksi asiaa ainakin. Se, että bussilla, ratikalla, metrolla, junalla ja lautalla pääsee  ”suunnilleen aina ja joka paikkaan.” Ja sitten on hinta. Mitä matka maksaa? Ja tämä kaikki verrattuna omalla autolla liikkumiseen.

Helsingin seudun liikenne HSL kertoi eilen korottavansa lippujen hintoja. Huomasin, että eräissä tiedotteen pohjalta laadituissa uutisissa on osittain jätetty kertomatta miksi.

Kehärata, metron automatisointi ja Länsimetro kasvattavat HSL:n infrakustannuksia jatkossakin. Infrakustannukset kasvavat vuodesta 2014 vuoteen 2017 yhteensä 64,3 miljoonaa euroa ja ovat vuonna 2017 130 miljoonaa euroa. Tämä luo painetta hinnankorotuksille jatkossakin.

Metron automatisointi. Länsimetro.

Alkuperäinen idea, yksi kuningasajatuksista, oli säästää rahaa. Helsingin ja Espoon metrohanke perusteltiin säästöillä. Sittemmin asia on kääntynyt niin päin, että hanketta perustellaan epämääräisillä tulevaisuuden mahdollisuuksilla. Toiveet tulevat nyt kalliiksi, aivan kuten liikennetutkija Antero Alku on laskenut (Matinkylän metro tässä ja Kivenlahden metro tässä) ja HSL juuri todennut.

Rakennetaan niin kallista, että se yksi iso asia millä tämän päivän ja varsinkin huomisen joukkoliikenne voi koukuttaa nykyisiä autoilijoita, eli matkustamisen hinta, ylittää kipurajan. Tätä virhettä halutaan sitten korjata tiemaksuilla. Keppiä reippaasti ihan kaikille ja melkein tasapuolisesti!

Tänään Helsingin kaupunki on kertonut suunnitelmista laajentaa metrorataa itään. Kun on tiedossa miten isoja metroon liittyvät ongelmat ovat nyt, suunnittelijoilta on kysyttävä mikä on varasuunnitelma. Että miten joukkoja liikutellaan Hämeenlinnan kokoiseksi kasvavassa Östersundomissa kun metron ongelmat jatkuvat? Vastaus on että ehkä ei mitenkään, paitsi autoilla ja busseilla, koska mitään varasuunnitelmaa ei ole.

HSL aikoo korottaa myös lippujen hintaa ensi vuodelle. Syyksi mainitaan etenkin Kehärata sekä Länsimetro. Herääkin kysymys, ovatko nämä investoinnit kannattavia ja maksavatko ne itsensä takaisin, jos HSL on näin pulassa rahoituksensa kanssa? – Suvi Karhu (PS), kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen, Espoo, blogissaan.

Seuraavaksi Helsingin kaupunginvaltuuston kokoukseen. Ehkä kaupungintalolta löytyy joku, joka voi kertoa onko Siemens saanut laituriovitilauksen vai ei? Tästäkään metrohankkeen kaikki taustat huomioon ottaen täysin absurdista asiasta kaupungintalo ei ole saanut aikaan tilannetta selventävää tiedotetta.

– Vaikka tilausvahvistus tulisi huomenna, niitä ei enää ehditä saada valmiiksi ajallaan. – Juha Lehtonen, toimialajohtaja, Helsingin Sanomissa 22.1.2014.

Mainokset

Yksi kommentti artikkeliin ”Kun on niin kallista

  1. Hinnankorotuksilla tunnustetaan suoraan, ettei metro ollut kannattava, vaan se nostaa kustannuksia. Kun se ei kokonaisuutena ajatellen myöskään paranna joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja tarjontaa, saldo on kiistatta miinusmerkkinen.

    Siitähän kertovat juuri Tommyn viittamat epämääräiset puheet tulevaisuuden hankkeesta, jonka ”hyödyt tulevat pitkällä aikavälillä”. Automaattimetron osalta investointi tosin ei ehdi maksaa itseään takaisin ennen kuin se on jo uusimisiässä. Metron laajentamista puolestaan joudutaan perustelemaan vuosikymmenien päässä ehkä odottavilla hyödyillä, koska kustannusylitykset ovat vieneet tunnelinlouhinnalta vähäisenkin järkevyyden silloin kun asiaa tarkastellaan hankkeen maksavien veronmaksajien näkökulmasta.

    Kaiken tämän törsäämisen saldo on kuitenkin joillekin – pienelle piirille – plusmerkkinen. Jotkut hyötyvät jo nyt. Muutenhan ei olisi ryhdytty mihinkään. Eivät keski-ikäiset ja sitä vanhemmat metroherrat puuhailisi asioita, joista on hyötyä vasta kauan omien hautajaisten jälkeen.

    Jos joukkoliikennettä olisi kaikilla näillä törsätyillä rahoilla parannettu nopeilla ja halvemmilla tavoilla, olisi ollut mahdollista saavuttaa oikeastikin jotain tuloksia. Joukkoliikenteen subventiotarve laskisi, ja samalla sen suosio ehkä kasvaisi. Ei tarvitsisi masinoida propagandaa joukkoliikenteen suosion kasvamisesta yhdellä prosenttiyksiköllä joissakin epämääräisissä kulkutapakyselyissä, joihin vastaa 40% lomakkeen saaneista. Tai pitää kerran vuodessa tiedotuskampanjaa siitä, kuinka Helsingin joukkoliikenne oli jälleen ”Euroopan paras” projektissa, joka ei ole vertailu, ja johon osallistuu vain viisi-kuusi kaupunkia.

    Seudulla on valtaklikki, jonka edun mukaista ei ole nostaa joukkoliikenteen suosiota, vaan lypsää joukkoliikennerahoja mahdollisimman paljon omien etupiirien hyväksi. Valtaklikkiin kuuluu myös valtamedia, josta tällä viikolla luimme, että Östersundomissa matkustetaan tulevaisuudessa ”etupäässä metrolla”. Todellisuudessa Östersundomin metrolla saavutettaisiin vain 30% markkinaosuus, ja 70% kulkisi etupäässä omin keinoin. Näin taipuu todellisuus metrohurmoksessa, ja kansahan sen maksaa, joten ei kosketa klikkiä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s