Entten tentten teelikamentten

Yhteiskunnan tukea havittelevien liikennehankkeiden pitää täyttää tietyt ehdot.  Arviointeja varten on olemassa kaikenlaisia mittareita joita sitten sovelletaan esimerkiksi Liikenneministeriön hankeohjeistuksen mukaan. Nyt viimeksi närää on aiheuttanut Pisararadan vaikuttavuusselvitys.

Marraskuussa 2014 julkistetun raportin mukaan Pisararata on yhteiskuntavaikutuksiltaan raskaasti tappiollinen.

Hämmästyttävän moni poliitikko vasemmalta oikealle on teilannut selvityksen sillä perusteella että se nyt vaan on huono, mittaa vääriä asioita tai kuten nimetön helsinkiläisvaikuttaja kertoo aamun HS:ssa, ” laskelmissa asiat saadaan helposti näyttämään halutunlaiselta muuttamalla vertailukohtia.” Mitään tarkempia perusteluja nimettömältä vaikuttajalta ei kysytä ja näin lukijalle jää jälleen hämmentynyt olo. 

Entten tentten teelikamentten
Hissun kissun vaapula vissun

Kun tarpeeksi moni päättäjä mediassa nyt vaan tietää laskelmien olevan heikkoja tai tarkoitushakuisia muuttuu väite totuudeksi.

Hyöty-kustannus -laskelmat eivät ole ongelmattomia.

Toistan vain sen, minkä monet eri alojen ja tiedesuuntauksien edustajat ovat minulle sanoneet – kannattavuusselvityksiä käytetään ympäri maailmaa päätösten tukena ja niiden laatimista opetetaan Suomessakin korkealla tasolla. Menetelmät ovat kehittyneet.

Toisin sanoen, jos vaikka Pisararataa ajava taho havaitsee puutteita Liikenneministeriön edellyttämässä tavassa laskea yhteiskuntavaikutuksia on kait kohtuullista odottaa kritiikin esittäjiltä vaihtoehtoista ja kenties parempaa laskelmaa enemmän tai vähemmän valistuneiden arvausten sijaan?

Kivenlahden metro oli samanlainen tapaus. Kun faktat eivät tukeneet hanketta keksittiin säästöt ja tuotot erään virkamiehen päästä. Samalla hankeohjeistus haukuttiin. Mitään vaihtoehtoista tapaa ynnäillä ei esitetty.

ps. Pisarahakemuksen asiakirjat ovat löytyneet. Pitäisi olla julki huomenna.

Mainokset

4 kommenttia artikkeliin ”Entten tentten teelikamentten

  1. Mielenkiintoista on kuitenkin se, että kun nämä konsulttien virkamiesten ohjeistamana arpomat H/K-luvut tehdään jostakin ratikkahankkeesta, ne muuttuvat heti itsensä Ukko Ylijumalan sanaksi, ainakin, jos luku jää alle sen maagisen ykkösen. H/K:lla sitten Helsinki perustelee, miksi jotakin ei tehdä.

    1. Aivan. Eihän näistä mielipiteistä ota Erkkikään selvää. Ja itsehän poliitikot ovat halunneet enemmän tietoa päätösten tueksi (vrt. selvityshenkilö Raivion raportti.)

  2. Yksi, minkä seuraava hallitus voisikin tehdä on saattaa ministereiden käytöstavat poliittisten sivistysvaltioiden tasolle. Esimerkiksi tuo lukujen vääntely paremmaksi ei menisi Britanniassa läpi:
    ”5.1 Ministers must uphold the political impartiality of the civil service, and not ask civil servants to act in any way which would conflict with the Civil Service Code and the requirements of the Constitutional Reform and Governance Act 2010.

    5.2 Ministers have a duty to give fair consideration and due weight to informed and impartial advice from civil servants, as well as to other considerations and advice in reaching policy
    decisions, and should have regard to the Principles of Scientific Advice to Government.”

    Esipuheessakin olisi kovasti opittavaa:
    ”In everything we do – the policies we develop and how we implement them, the speeches we give, the meetings we hold – we must remember that we are not masters but servants. Though the British people have been disappointed in their politicians, they still expect the highest standards of conduct. We must not let them down.

    We must be different in how we think and how we behave. We must be different from what has gone before us. Careful with public money. Transparent about what we do and how we do it. Determined to act in the national interest, above improper influence. Mindful of our duty. Above all, grateful for our chance to change our country.”
    https://www.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/61402/ministerial-code-may-2010.pdf

    Saapas sitten nähdä onko uuden hallituksen pääministerillä kykyjä ja halua sivistää tämä meikäläinen parlamentaaristen käytöstapojen perämetsä.

    Sivumennen sanoen luulisin, että Rinne olisi oman Pisara-shownsa jälkeen entinen ministeri, jos Suomi olisi Britannia. Vaan kun ei ole.

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

  3. Keskeinen ongelma Pisarassa on se, että se on kaupunkiratahanke, metrohanke, mutta sitä yritettiin myydä valtakunnallisena. Helsingille Pisarasta on mittavat kaavoitushyödyt, mutta Helsinki ei halua jakaa hyötyjä valtion kanssa, kuten Pasilassa. Pajunen on ainakin epävirallisesti todennut, että yhtäkään kaavaa ei viedä läpi, ennen kuin Pisarasta on päätös ja sopimus valtion kanssa. Ts. Liikenneviraston Pisara-selvityksestä jäi pois yli puolen miljardin euron edestä rakennusoikeutta pelkästään kantakaupungissa. Lisäksi tietysti myös kaupunkiratojen varressa olevien ja heikosti hyödynnettyjen asemanympäristöjen houkuttavuus rakennusliikkeiden silmissä kohenee, kun junalla pääsee muuallekin kuin Kaisaniemen puistoon.

    Toinen epäkohta selvityksessä oli bussiralli. Lkv:n selvityksessä busseja ei katkottu, vaikka se on suurelta osin tarkoitus. Tällä on vaikutuksia kaupungin viihtyisyyteen, ehkä myös kansanterveyteen.

    Tl;dr Pisara on ensisijaisesti kaupunkirakenteen kehittämishanke, ei liikennehanke. Siksi sitä on vaikea mitata liikennehankkeelle suunnitellulla mittarilla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s