Miljoonien mätäpaise puhki

Hyvin yllättäen uutisoidaan, että sinne sysimustaan vajonnut Helsingin ja Espoon metrohanke tuottaa miljoonakuluja vielä vuosien päästä. Ja hyvin yllättäen Espoossa ollaan eri mieltä siitä kuka pölkkypää ne lyhyet metrolaiturit keksi.

”Espoo ei valinnut lyhyitä laitureita vaan HKL ja Helsingin valtuusto tekivät automatisointipäätöksen, jossa samalla tuli päätös laitureista”, sanoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen.

Katsotaanpa. Juttujen Espoo pitää kiinni lyhyistä metrolaitureista (HS) ja Helsingin metrolaitureita ei lyhennetä Länsimetron pituuteen (Yle) perusteella voi jo päätellä että Matti Kokkinen puhuu muunneltua totuutta. Se, kuka päätöksen lyhyistä laitureista teki ei ollut selvää edes Osmo Soininvaaralle (vihr.) vuonna 2012. Helsinkiläispoliitikkojen päätöksentekoa voi tarkastella kaupungin tarjoaman palvelun kautta. Sieltä selviää, että valoa on yllättäen kannettu säkeissä Strafica -nimisen firman tuottaman kapasiteettiselvityksen perusteella:

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 21.5.2008 Länsimetron hankesuunnitelman. Länsimetron hankesuunnittelun rinnalla tehtiin erillistarkasteluna metron kapasiteettitarkastelu, johon sisällytettiin näköpiirissä olevat liikennejärjestelmän ja maankäytön kehittämishankkeet. (…) Näiden tarkastelujen perusteella osoittautui mahdolliseksi muuttaa laituripituus kahden vaunuparin mittaiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa laituripituuden lyhentymistä 135 m:stä 90 m:iin.

Hyvin yllättäen farssin vuoksi ei vieläkään eroa kukaan. Ei eroa koska se ei ole maan tapa. Vastuu on kollektiivinen. Ketään ei voi syyttää. Kaikesta selviää kun selostaa kuitenkin olevan parempi että vuosisadan huonoiten hoidettu projekti viedään samoilla sahanpuruilla loppuun asti.

Toisin oli esimerkiksi silloin kun espoolainen virkamies unohti hakea valtion kouluavustusta. Unohduksen hinta oli murto-osa metrofarssin aiheuttamaan taloudelliseen vahinkoon verrattuna eli kaikesta kaiken tietävien päättäjien ja kansan ymmärrettävissä. Unohdettua avustushakemusta varten asetettiin tutkintalautakunta ja vaadittiin päitä vadille mutta samaa ei tehty eikä varmaan tehdä metrohankkeen vuoksi, ei vaikka se on sulavasti valehdeltu eteenpäin. Kuvio on lähes sama Suomenojalla. Venesataman vesipäiden hommia perataan poliisia ja syyttäjää myöden vaikka taloudellinen vahinko on mitätön verrattuna metrofarssin tuottamaan julkiseen tuskaan ja yhteisen rahan menetykseen.

Kritiikin kohteiden mielestä vanhoja muisteleva on jälkiviisastelija. Se, että tynkämetroon joudutaan palkkamaan lisätyövoimaa, että ”yllättävä” operaatio maksaa miljoonia, eikä yleensäkään mitään säästöjä synny vaan päinvastoin, on todettu erilaisissa raporteissa ainakin vuodesta 2008 asti. Kuuteen vuoteen on riittänyt paljon varoituksia. Itse muistutan mielelläni että automaattimetroprojekti oli katkolla toukokuussa 2012. Jostakin edelleen käsittämättömästä syystä sopimuspaperit kirjoitettiin HKL:n johtokunnan tietämättä osittain uusiksi ja näytelmä jatkui. Hintaa maksetaan nyt, ”yllättäen”.

Kirjaani Maan alla – Helsingin päätön metrohanke (Schildts & Söderström 2014) sisältyy myös katsaus Espoon metron päätöksentekoprosessiin. Kyseisen luvun lopussa projektijohtajat väittävät metron kilpailukyvyn kasvavan. Epäilen. Hintana on joka tapauksessa pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen kallistuminen. Se näkyy suoraan matkalippujen hinnoissa tai subventioissa eli veroissa.

ps. Pyysin kuukausi siiten kohteliaasti HKL:ltä vahvistusta väitteelle siitä, että Siemens aikoinaan hyväksyi Helsingin vanhat metrojunat automatisoitavaksi siinä kunnossa kuin ne katstastushetkellä ovat. Tämän asian kun on väitetty olevan kirjattuna hankintasopimukseen. Hallussani olevasta sopimuksesta on liikesalaisuuksiin vedoten jätetty pois monia liitteitä. Syistä joita voin vain arvailla vastausta ei ole kuulunut.

Advertisements

3 kommenttia artikkeliin ”Miljoonien mätäpaise puhki

  1. Eroamisia olisi tapahtunut jo useita, jos Helsingin Sanomat olisi niin halunnut. Se olisi hyvin voinut käynnistää erilaisia savustusoperaatioita, joita se silloin tällöin käyttää valitsemiinsa päättäjiin. Negatiivisia juttuja kirjoitetaan niin kauan, että kohde eroaa.

    Metroherrat ovat kuitekin Hesarin kanssa samalla puolella, joten operaatioitakaan ei ole luvassa. Metroherroilla on sama agenda: pääkaupunkiseudulle kalliita tunneleita valtionrahoituksella, jätkäkerholle voittoja kiinteistögryndauksesta, seudulle lisää asukkaita eli tilaajia Hesarille.

    Tällaisessa demokratian rappion tilassa elettiin jo itämetron rakentamisen aikaan, ja eletään myös kolme vuosikymmentä sen jälkeen. Suurelle yleisölle kivoja tiedotuslehtiä ja avajaisissa ilmapalloja. Sekä lasku jätkien tuhlailuista verojen muodossa.

  2. Helsingin valtuuston tehdessä automatisointipäätöksen 17.5.2006, oli yksi kirjatuista tavoitteista nimenomaan lyhentää laitureita, katso http://www.hel.fi/static/helsinki/paatosasiakirjat/Kvsto2006/Esityslista9/Halke_2006-05-17_Kvsto_09_El.html
    ja sieltä

    ”(Helsingin) Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (21.6.2005): Tiheämpi liikenne mahdollistaa lyhyemmät asemalaiturit sekä jonkin verran joustavamman metroradan linjauksen uusilla metrolinjoilla.”
    ja
    ”(Helsingin) Khs toteaa: Automatisointi mahdollistaa myös lyhyempien junien (kaksi vaunuparia nykyisen kolmen vaunuparin sijasta) käytön ja lyhempien asemien rakentamisen, jolloin kustannussäästöjä on saavutettavissa mm. investoinneissa.”

    Lisäksi on huomautettava, että Länsimetro ei ole pelkkä ”Espoon metro”, kuten HS ja muut mediat sitä usein kutsuvat. Kaksi lyhyistä asemista sijaitsee Helsingin puolella.

    Metron automatisointihanke muodostui farssiksi. Sen yksi mukanaan tuoma ”ominaisuus” oli lyhyet laiturit, joita markkinoitiin sekä Helsingin että Espoon päättäjille kustannuksia säästävinä ja vakuuttamalla että kapasiteetti riittää myös tulevaisuudessa.
    Oletan että tätä markkinointia teki HKL nojautuen automaattimetrosta ja lyhyistä laitureista tehtyihin selvityksiin.

  3. Strafica -nimisen firman tuottaman kapasiteettiselvityksen perusteella:
    -> kuka tilasi selvitykset kun huoli tuli esiin ja antoi selvityksen lopputuksen valmiiksi ja hiljensi muun kritiikin
    mm ”Ilman muuta mitä tiheämpi vuoroväli, sitä enemmän on häiriöitä, ja sitä vaikeampi häiriöitä on korjata”, Hölttä vahvistaa.

    http://www.hs.fi/kaupunki/a1343877077442

    Helsingin metroliikennejohtaja Tapio Hölttä kyseenalaistaa länsimetron lyhyet asemat.
    -> Ja kuka yritti savustaa hölttää ulos HKL:stä

    Osa HKL:n johtokunnan jäsenistä vaatii, että länsimetron asemia täytyy pidentää. Taustalla on huoli, etteivät itähelsinkiläiset mahdu lyhyisiin juniin ruuhka-aikoina.
    -> kuka käveli johtokunnan yli

    Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen tyrmää puheet liian ahtaista junista. Hän epäilee, että puheet johtuvat tietämättömyydestä.
    -> kuka ylipuhui kokkisen?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s