Pelastuslaitos: Riskikartoitus puuttuu edelleen

Metroradan turvallisuus on tärkeää kunhan se ei maksa paljon mitään?

Muistan hyvin kuinka nihkeästi apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri ja HKL:n ex-toimitusjohtaja Matti Lahdenranta suhtautuivat ulkopuolisen valvonnan lisäämiseen. Nämä automaattimetroprojektin tosiasialliset junailijat pitivät liikennelaitoksen omia turvarutiineja riittävinä. Asiasta voi olla perustellusti eri mieltä, ja olinkin. Mielestäni oli kaupungin hallinnon eli kaupunkilaisten intresseissä oma-aloitteisesti parantaa laajenevan metroradan turvallisuutta. Esimerkiksi riskikartoitusta ei oltu tehty vaikka pelastuslaitos sellaista oli jo paljon aikaisemmin edellyttänyt. Kului jonkin aikaa ja oikeusasiamieskin reagoi ”laittomaan metrorataan”. Ja tänään, parin vuoden jahkailun jälkeen, ollaan siinä tilanteessa että Helsingin kaupunginhallitus antanee lausunnon liikenne- ja viestintäministeriölle hallituksen esityksestä laiksi kaupunkiraideliikenteestä.

Oikeusasiames kiinnitti huomiota tässäkin blogissa kerrottuihin metron laajenemiseen ja radan automatisointiin liittyviin lukuisiin epäselvyyksiin.

  • Lakiehdotuksen taustaa: Johtopäätöksinään oikeusasiamies on todennut, että metrotoiminta ja liikennöinti ovat kokonaisuudessaan kunnan itsesääntelyn varassa. Oikeusasiamiehen näkemyksen mukaan mitä enemmän metro- ja rautatieliikenne tosiasiallisina ilmiöinä rinnastuvat toisiinsa, sitä vähemmän on asiallisia perusteita jättää metroliikennöinti täysin lakitasoisen sääntelyn ulkopuolelle. Ylipäätään, mitä suurempi on toimintaan liittyvä turvallisuusintressi, sitä suurempi on myös toiminnan sääntelyyn ja valvontaan liittyvä julkinen intressi. Oikeusasiamies on katsonut, että valtiovallan tulisi huolehtia metroliikenteen turvallisuustakeista lainsäädäntötoimin ja on esittänyt liikenne- ja viestintäministeriölle, että se ryhtyisi toimenpiteisiin metroliikennöinnin ja erityisesti siihen liittyvien turvallisuusvaatimusten ja niiden valvonnan saamiseksi lain tasoisen sääntelyn piiriin. Liikenne- ja viestintäministeriö asetti huhtikuussa 2013 Metroliikenteen valvontatyöryhmän valmistelemaan ehdotusta metroliikenteen valvonnaksi. Työryhmä raportti valmistui marraskuussa 2013.

Esitys kaupungin lausunnoksi on jossain määrin vesitetty versio pelastuslaitoksen samasta asiasta antamasta lausunnosta. Siinä missa kaupunki lähinnä näyttää huolehtivan 40 000 euron vuotuisesta valvontamaksusta ja byrokratian lisääntymisestä, toteavat pelastusalan ammattilaiset lakiesityksestä, että sen sisältämä kuvaus ”turvallisuuteen vaikuttavista seikoista on hyvin suppea. Tulisi määritellä turvallisuuteen liittyvät minimitasot tarkemmin. Minimitason tulisi samalla perustua johonkin yleisesti hyväksyttyyn riskitarkasteluun tai suunnitteluohjeeseen ja säädöksiin olemassa olevan tilanteen sijaan.” (…) ”Turvallisuusjohtamisjärjestelmän kuvauksessa ei tuoda selkeästi esiin menettelyjä ja velvollisuuksia eikä kykyä tulipalojen ja muiden onnettomuustilanteiden hallintaan ja niihin varautumiseen. Velvollisuus laatia perusteellinen ja laajamittainen riskianalyysi, mihin tämä tuleva turvallisuusjohtamisjärjestelmä perustuu, puuttuu.” 

Pelastuslaitoksen lausunto on tuore, se on päivätty 3.8.2015.

Mainokset

Yksi kommentti artikkeliin ”Pelastuslaitos: Riskikartoitus puuttuu edelleen

  1. ”Metroradan turvallisuus on tärkeää kunhan se ei maksa paljon mitään?”

    Metroradan turvallisuus on lähtökohtaisesti absurdi ilmaus.
    Metroradassa, varsinkaan sen maan alla kulkevalla osuudella, ei ole mitään tekemistä turvallisuuden kanssa.
    Ainoastaan turvattomuuden.
    Kyse on siis turvattomuuden määrästä, mikä voidaan erilaisten riskianalyysien perusteella hyväksyä.

    Lähtökohta turvattomuudelle on se ajatus, että mitäs jos.
    Tämä liennee myös pelastulaitoksen lähtökohta, koska se porukka joka asialle yrittää mitään onnettomuuden sattuessa tehdä, on juuri pelastuslaitos.

    Mitäs jos syttyy tulipalo.
    Mitäs jos junat, kaikesta automaation ja muun upeuden loisteesta huolimatta törmäävät.
    Mitäs jos itsetuhoinen teinityttö juoksee radalle kevätkiimassaan.

    VR:n ”inhimillinen erehdys” kertoo heti sen, että automaattiin ei voi luottaa.
    Junat voivat ajaa yhteen ja ne voivat ajaa myös ylinopeutta vaihteessa.
    Näin on käynyt metrossa monesti ennenkin, mutta tällöin ”inhimillinen virhe” on ottanut asiasta vastuun, koska kuljettaja on tehnyt virheen.
    Automaatti ei kytkykauppatyyppisessä sopimuksessa tee virheitä.
    Se ei vaan tee.

    Mutta koska toistojen määrä kymmenien vuosien aikana kasvaa todella suureksi, kasvaa myös riski, vaikka riski lyhyellä ajalla, vaikkapa päivän tai viikon kuluessa, olisikin pieni.
    Riski, että junat ajavat yhteen, juna suistuu kiskoilta, tai että juna syttyy tuleen on vaikkapa 10v aikajaksolla jo selkeästi niin suuri luku, että se on selkeästi jo useita prosentteja.

    Tähän lukuun, ja sen moraalisiin ongelmiin joutuu nimenomaan pelastuslaitos ottamaan kantaa.

    Kysymys:
    Kenen mielestä 20m syvyydessä kalliossa kulkeva tila on turvallinen?

    Siellä ei ole happea.
    Siellä ei ole pakoreittiä.
    Siellä ei ole apuvoimaa.
    Siellä ei ole ensiapupakkausta…

    …kun onnettomuus sattuu.

    Pelkkä savun tuotto onnettomuuden sattuessa tappaa kaikki lapset ja vanhukset.

    Suuri osa keski-ikäisitäkin joutuu paniikkiin ja kuolevat.

    Muutama prosentti, käytännössä kirkasmielisyytensä säilyttävät nuoret, joista suurin osa liennee miehiä, fyysisen kunnon ollessa parempi kuin vastaavan ikäisillä naisilla, saattavat pelastua savulta ja kuumuudelta.

    ja vastuuta tapahtuneesta ei ota kukaan.
    Ei varsinkaan poliitikko tai virkamies.

    Ei varsinkaan tilanteessa, jossa ”potkut saanut” virkamies palkataan takaisin konsultoidakseen sitä, mikä ei ole toiminut alusta loppuun, juuri millään tavalla.

    Itse olen sitä mieltä, että 20m syvyydessä oleva on turvallinen ainoastaan silloin kun kyseessä on sota ja tila on ns. pommisuoja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s