Tekisikö joku viimeinkin jotakin?

Hufvudstadsbladet 24.4.2016
Hufvudstadsbladet 24.4.2016
Maaliskuussa 2014 helsinkiläispäättäjät keskustelivat 30 miljoonan euron lisärahoituksesta. Keskiviikkona kaupunginvaltuusto päättänee maksaa toiset 20 miljoonaa euroa Länsimetrosta.

Alkuperäinen teksti julkaistu HBL:ssä 25.4.2016

Valtuuston ylihuomisessa kokouksessa on tiettyä bon voyage -tuntua, kuten Matti Nykänen sanoisi. Palataan siihen myöhemmin.

Olen raportoinut Helsingin kaupunginvaltuustosta ainakin 15 vuoden ajan eikä tule mieleen toista hanketta johon olisi myönnetty yhtä paljon ylimääräistä rahaa kuin Länsimetro. Miksi sitä ei saisi verrata homekouluihin joiden korjaamiseen ei ole varaa, päiväkotiryhmiin ja luokkakokoihin, joita on kustannussyistä pakko kasvattaa sekä koulunkäyntiavustajiin joihin ei myöskään oikeastaan ole rahaa? Näissä keskusteluissahan kiistellään aina jokaikisestä eurosta ja sentistä.

Kaksi vuotta takaperin sanottiin, että nyt ei enää voi jättää kesken koska niin paljon on jo rakennettu. Sanottiin, että projekti on kovin monimutkainen, että kustannusten nousu selittyy osin metroradan automatisoinnilla ja sehän vasta vaikea homma onkin vaikka maailmalla automaattimetroja on paljon. Kaikki tietävät että Helsingissä metro ei automatisoida. Se oli selvää jo 2012 kaikille jotka jaksoivat tutustua hankkeen julkisiin asiakirjoihin, siitä tehtyihin selvityksiin ja raportteihin sekä lukea lehtiä. Miksi siis on jatketty rahan heittämistä pohjattomaan monttuun kun nämä kaikki todistavat kroonisesta mielettömyydestä? Yksi syy saattaa olla se, että luottamushenkilöt tuntevat heikosti hankinta-, hallinto- ja julkisuuslain kiemuroita. Moni tekniikkaa tuntematon on virkamiesten ja konsulttien armoilla.  Mikäli koulutusta ja perehdyttämistä on järjestetty kuten aikoinaan luvattiin, niin ei se oikein missään näy. Jälki on joka tapauksessa huonoa.

Maaliskussa 2014 vikaa oli maaperässä. Kivispesialistien tekemistä koeporauksista ja kartoituksista saatiin vaatimatonta hyötyä vaikka projektijohto alunperin vakuutti jotain aivan muuta. Räjäytykset ja kaivaminen maksoi 33 prosenttia arvioitua enemmän. Mikään ei ole muuttunut. Kallio on edelleen kiveä. Projektijohto ei myöskään edelleenkään ymmärrä miksi pelastuslaitoksen jo hankkeen alkumetreillä ilmoittamat turvamääräykset ovat niin tiukat eli kalliit. Näistä ja monista muista syistä johtuen metrohankkeen suunnittelukustannukset kallistuivat 55 prosenttia. Kaiken kaikkiaan puhutaan kymmenistä miljoonista euroista.

Valtuuston kokouksessa moni puhuja käytti tilaisuuden hyväksi ja jorisi aiheeseen löyhästi liittyvistä asioista, kuten tarpeesta kehittää metron liityntälinjastoa. Valtuutetut Tuomo Valokainen (SDP) ja Yrjö Hakanen (SKP) asettivat ponsien muodossa valtuuston myönteiselle päätökselle ehtoja. He toivoivat, että päätökseen liittyisi lupaus paremmasta budjettikurista jotta valtuustoon ei jatkossa tuotaisi uusia anomuksia lisärahoituksesta. Kaksi kolmasosaa kaupunginvaltuustosta äänesti tyhjää. Vaatimukset tiukemmasta valvonnasta kaikuivat kuuroille korville.
Yrjö Hakanen ihmetteli myös miksi kaupunginhallituksen johtamisen jaosto torkkui, jaoston tehtäviinhän kuuluu kaupungin tytäryhteisöjen mukaan lukien Länsimetro Oy valvonta. Helsinki omistaa kolmasosan LMOY:stä. Vastaus kuului, että kyllä johtamisen jaostoa on informoitu. Mitään selitystä sille miksi  jaosto ei ollut tehnyt mitään muuta kuin kirjannut tiedon vastaanotetuksi ei saatu. Tässä suhteessa tilanne on nyt erilainen. Kuten HBL on kertonut on usea Helsinkiläispäättäjä reagoinut tyrmistyksellä lisäkustannuksiin. Mutta tekevätkö he muuta kuin paheksuvat tilannetta medialle?

Niin, Matti Nykänen. Bon Voyage oli mäkikotkan tapa kuvailla sitä hänelle erittäin tuttua tunnetta kun sukset irtoavat hyppyrin nokasta. Toki Nykänen tarkoitti ilmaisua déjà vu, mutta sanoipahan nyt kuitenkin bon voyage.

Vuonna 2016 kallio on edelleen kiveä, kalliisti ja hankalasti työstettävää. Uusien metroasemien rakentaminen Lauttasaaressa ja Koivusaaressa on luultua kalliimpaa ja taustalla kummittelevat edelleen pelastusviranomaisten vaatimukset. Tutkimusten mukaan kansalaiset luottavat brankkareihin, mutta jostakin syystä metrohankkeen projektijohto pitää pelastuslaitoksen vaatimuksia ylimitoitettuina. Lisäksi metron automatisaatiosta ei tullut mitään, mistä siis koituu lisää kustannuksia kun pitää purkaa jo tehtyjä asennuksia. Ja niin edelleen.

Entistä kalliimpaa metron laajennusta ei enää perustella säästöillä. Nyt metro on tärkeä rakentaa koska tulevaisuus. Miljardiinvestoinnin väitetään tuottavan kun radan varteen tulee uusia asuntoja ja työpaikkoja. Uudet asukkaat tuovat verotuloja joilla sitten rakennetaan päiväkoteja ja kouluja. Mutta käykö näin 50 vai 150 vuoden kuluttua?

Julkinen keskustelu metrosta on käsittämätön. Helsingin metron historia on synkkä, mutta historia ei ole opettanut. Miksi olisi kun maaliskuun 2014 muistaminen on niin vaikeaa? Ennen kaikkea on vaikea ymmärtää miten metrofarssi ei välittömästi näy kaupunginvaltuuston kokoonpanossa ja projektijohdossa. Kaupunkilaiselle on epäselvää mihin toimenpiteisiin Helsingin ja Espoon kaupungintaloissa on sotkujen johdosta ryhdytty. Vahinkoja – vanhoja ja uusia – pitäisi varmaa yrittää torjua. Tulossa on uusia isoja hankkeita kuten Kruunusillat ja Raide-Jokeri. Meno vaan jatkuu ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut.

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s