Hävisin, mutta voittiko oikeus?

kivi

Onko se julkisuuslaki siellä vasemmassa yläkulmassa, itsepäinen pahus?

Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt valituksen, joka koskee Länsimetro Oy:n salassapidettäväksi määrättyä selvitystä.

Tein alkukesästä tietopyynnön, johon Espoon kaupunki vastasi kieltävästi. Valitin Helsingin hallinto-oikeuteen. Tuomioistuimen päätös on annettu torstaina 9.11.2017. Minulle posti toi sen eilen.

HHO_päätös_141117 dnro 05152/17/1203

Taustaa

Metroyhtiön selvitys käynnistettiin keväällä 2016 ja se valmistui keväällä 2017. Selvityksen tekeminen maksoi 30 000 euroa, kaupunkilaisten rahaa. Tämän tiedämme selvityksestä:  Lähdemateriaalina on käytetty toisaalta täysin julkista aineistoa kuten kaupunginvaltuustojen, kaupunginhallitusten, lautakuntien ja jaostojen päätösasiakirjoja. Selvitysmiehet ovat myös haastatelleet lukuisia metrohankkeessa mukana olleita ja siellä edelleen työskenteleviä henkilöitä. Toisaalta siihen kerrotaan sisältyvän myös tietoa, jonka voi luokitella liikesalaisuuksiksi. Silti selvitys on kokonaan salattu – kansilehtiä myöten. Salauspäätöksen on tehnyt metroyhtiön hallitus.

Espoon kaupunki käynnisti toukokuussa 2017 oman selvityksensä kesän 2016 tapahtumista. Selvitys julkistettiin lokakuussa. Selvityksestä on laadittu erillinen lausunto. Lausunnon mukaan kaupungin selvityksen pohjalta ei voi päätellä miten hyvin tai huonosti tieto on kulkenut metroyhtiön hallituksen ja yhtiön johdon välillä eikä sitä, miten ja mikä tieto on liikkunut hallituksen ja omistajien välillä.

Länsimetro Oy:n salattu selvitys on ollut kaupungin käyttämien tilintarkastajien käytössä.

Selvitysraportti_Länsimetro_EY_ final

Tilintarkastaja on ulkopuolinen (Ernst & Young). Toimeksianto eli selvityksen tekeminen on kuitenkin tullut kaupungilta. Oikeuskirjallisuuden mukaan tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki se aineisto mikä on ollut kaupungin toimeksiannosta työskennelleiden selvittäjien käytössä, on kaupungin aineistoa. Näin metroyhtiön salainen selvitys olisi julkinen asiakirja.

Entä hyvä hallinto?

Hallinto-oikeuden lähtökohta on se, että kaupunginjohtaja puhuu totta väittäessään, että hänellä ei ole tietopyynnön kohteena olevaa asiakirjaa. Oikeudella ei ole syytä epäillä valehtelua.

Missä Länsimetro Oy:n oma selvitys on? Säilytetäänkö sitä kassakaapissa kaukana jossakin kellarissa? Tuskin. On itse asiassa vaikea kuvitella, että selvitys ei löytyisi Olli Isotalon työtietokoneelta. Isotalo on Espoon teknisen toimen johtajan, kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän läheinen työtoveri. Virkamies. Isotalo on myös metroyhtiön hallituksen puheenjohtaja. Ei vain ole uskottavaa, että Espoon kaupunginjohtajalla ei olisi tietoa metroyhtiön selvityksen sisällöstä tai että hän ei helposti saisi sitä sähköpostiinsa.

Tuomioistuin voisi halutessan jalkautua ja tehdä tarkastuksen Espoossa. Näin ei kuitenkaan tehdä.

Todistustaakka on minulla, valituksen tekijällä. Hävisin tämän erän.

Episodin huutomerkki onkin siinä, miten kaupunki kertoo soveltavansa julkisuuslakia ja noudattavansa hyvää hallintoa. Yhtiöoikeuden asiantuntuntija on lausunnossaan selkeä: Kaupungin selvityksessä on puutteita. Metroyhtiön hallitus kokoontui viime kriisivuonna peräti 29 kertaa ja näistä kokouksista kaupunkilaisille kerrotaan vain, että tieto on kulkenut ja että se ei ole kulkenut. Epämääräistä, mutta nerokasta. Näistä lähtökohdista ulkopuolinen asiantuntijakaan, sellainen arvostettu Manne Airaksinen todella on, eo pysyty sanoomaan juuta eikä jaata vastuukysymyksistä. Tämä taitaa olla se syy, miksi kaupunginjohtajat Vapaavuori ja Mäkelä nyt voivat sanoa julkisuuteen, että lisäselvityksen tarvetta ei ole.

Roschier Airaksisen lausunto

Mihin tämä kaikki liittyy?

Suomen Kuvalehti uutisoi eilen 14.11., että valtioneuvoston kanslia on ilmoittanut peruvansa julkisuuslain laajentamista koskevan tutkimushankkeen.

SK:n mukaan hanketta oli perusteltu sillä, että yhä enemmän julkishallinnon tehtäviä ja palveluita siirtyy viranomaiskoneiston ulkopuolelle, jonne viranomaisten asiakirjojen julkisuudesta määräävä laki ei ulotu. Läpinäkyvyyden puute on noussut esille julkisuudessa muun muassa rajusti budjettinsa ja aikataulunsa ylittäneen Länsimetro-yhtiön tapauksessa. Lehti jatkaa: Syyskuussa julkaistun hakuilmoituksen mukaan valtioneuvoston kanslia halusi tutkijoiden selvittävän, miltä osin ja millä tavoin julkisuuslain soveltamista tulisi laajentaa. Hanketta kuvailtiin kiireelliseksi, koska yhtiöittäminen on esillä hallituksen hankkeissa.

”Selvityksellä on myös vahvaa poliittista painoarvoa, sillä julkisuuslailla on suuri merkitys median toimintaedellytysten ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien sekä tehokkaan korruption torjunnan kannalta”, hakuilmoituksessa todetaan.

Oikeusministeriö ei ole vielä nostanut käsiään pystyyn, mutta SK:n mukaan varsinaista valmistelua julkisuuslain muuttamiseksi ei ole kuitenkaan käynnissä, joten ”kuntien Länsimetro-tyyppiset tapaukset ovat tuskin pian tulossa suuremman läpinäkyvyyden piiriin. ”

Suomi, juhlavuosi 2017.

Mainokset

It’s only rock’n’roll mut mä pidän siitä

Ykkösketju miinus Vapaavuori.

Viimeinkin! Tai mistäs sen tietää. Kun edellisellä kerralla oli täysi varmuus länsimetron matkustajaliikenteen käynnistymisestä, kului 44 päivää kunnes lähtö peruttiin.

Muistan elävästi keskustelun, joka käytiin Helsingin kaupunginvaltuustossa huhtikuun lopulla 2016. Länsimetrosta oli rahat loppu, ne pitäisi valtuuston heti antaa, ja se raha riittäisi aivan varmasti, mutta ei se riittänytkään. Joulukuussa projektijohto kinusi Helsingiltä lisää fyrkkaa, ja totta kai taas sai kaiken, vaikka hyvin vihaisen kaupunginhallituksen kesäkuussa edellyttämä kaupungin oma selvitys kevään ja kesän tapahtumista sössittiin oikein huolella unohduksiin. Mutta tämähän ei ollut tämän päivän teema vaikka – kuten hyvin tiedämme – kaikki liittyy kaikkeen.

Mäkelä3 kopia

Länsimetro on Jukka Mäkelälle musiikkia.

Tänään oli suuri päivä. Tänään perjantaina aamulla metropomot kertoivat, että länsimetron matkustajaliikenne käynnistyy kello 5.09 lauantaina 18.11. Vuosaaren asemalta voi silloin hypätä ensimmäiseen Espooseen ajavaan metrojunaan. Onko Ticketmaster hereillä, ovatko parhaat paikat jo menneet?

Olin kauppakeskus Ison Omenan ”palvelutorilla” kuuntelemassa, katsomassa, haistelemassa ja tunnustelemassa kun länsimetrohankkeen ykkösketju Saksi-Lehmuskoski-Rihtniemi-Isotalo-Mäkelä, kuka mitenkin liikuttuneena, selosti länsimetron merkitystä Suomen kansalle, pääkaupunkiseudun asukkaille ja ihan vaan itselle. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (Kok.) ei ehtinyt paikalle, mutta me tiedämme, että hänkin on erittäin tyytyväinen eikä mitään selvitettävää enää ole. Jukka Mäkelä puhui paikalle saapuneille eläkeläisille kehityskäytävistä ja metron tuomista mahdollisuuksista viisi minuuttia, mutta ei saanut kerrottua matkustajaliikenteen aloituspäivämäärää. Kunnia oli varattu HSL:n toimitusjohtajalle Suvi Rihtniemelle.

– Aw reight, ya wanna listen to some roknröul?

No, ei Suvi aivan näin aloittanut, mutta olihan ilmassa toki piirikunnallista suuremman urheilujuhlan tuntua.

– Tulevaisuus on kohta täällä, Suvi Rihtniemi sanoi.

Suvi Rihtniemi vasemmalla ja pian myös länsimetrossa.

Katsoin samalla Rihtniemen taakse seinälle heijastettua tiedotetta. Sen mukaan ensi viikon lauantaina on luvassa karkkeja ja ”oranssia väriä”. Mietin, että missä on puhallinorkesterit? Retuperä ja Humpsvakarna. Entä kuka pitää avajaispuheen? Saksiiko Saksi nauhoja? Millä asemalla presidentti Sauli Niinistö nousee kyytiin? Saulihan oli kutsuttu avajaisiin jo vuosi sitten, kuten muuten oli koko eduskunta. Se tiedetään, että suurimmat juhlallisuudet ovat Matinkylässä, Tapiolassa ja Lauttasaaressa. Koivusaareen, siis.

Tapasin Isossa Omenassa myös Väinö Kiminki-nimisen herran. Väinöä oli hihityttänyt melkein koko metrotilaisuuden ajan. Ymmärrän Väinöä. Olihan hän jo vuonna 1979 kierrellyt ympäri Matinkylää liimaamassa lyhtypylväisiin Länsimetro tulee – oletko valmis? -tarroja. Väinö Kiminki (Sdp) sai sen vuoden kunnallisvaaleissa noin sata ääntä, ei riittänyt valtuustopaikkaan.

– Totta kai ajan länsimetrolla! He he. Pikkasen se vaan on myöhässä. Heeehehe.

Väinö Kiminki on iloinen mies.

Nauramme yhdessä vedet silmissä. Metropomojakin hymyilyttää, totta kai. Arvioin heidän pukeutumistaan. Erittäin asiallista. Haalarit ovat harmaat eikä halvinta kangasta. Solmion kuoseissa voisi olla enemmän räsikettä, mutta hyvä näin. Suvi Rihtniemi on tyylikäs kuten aina. Tällä kertaa päällä on punaista.

Festslips kopia

Olli Isotalon skraka. Asiallinen.

HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoskelta kysytään, että kuinka varma tämä länsimetron startti nyt on?

– Kyllä se on erittäin varmaa, Lehmuskoski vastaa.

Muistelen Matti Kokkisen selostusta Helsingin valtuustossa huhtikuussa 2016:

– Kyllä, länsimetro käynnistyy ihan varmasti elokuussa.

Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurikin oli vakuuttunut.

– Hyvä asia on se, että länsimetro käynnistyy elokuussa.

Pekka Sauri ei enää ole apulaiskaupunginjohtaja. Matti Kokkinen sai kenkää.

 

LUE MYÖS

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän blogikirjoitus: Metro mahdollistaa

HSL:n tiedote: Metron matkustajaliikenne Matinkylään alkaa lauantaina 18.11.2017

Länsimetro Oy:n tiedote: Ruoholahti-Matinkylä liikenteelle 18.11.

 

13 poimintaa mustasta muistiosta

Synkkä selvitys ja siitä laadittu lausunto paljastavat metrohankkeesta epäkohtia, joiden penkominen ei kiinnosta Helsinkiä eikä Espoota.

Kuten tiedämme, Helsingin kaupungin konsernijaosto totesi Länsimetrosta julkaistuista selvityksistä, että tämä oli nyt tässä, käytävällä eteenpäin! Se on johdonmukaista. Helsingin kaupunginvaltuuston enemmistö päätti jo huhtikuussa 2016, että tässä on teille ne vielä puuttuvat kymmenet miljoonat eurot, nyt on rakennettava valmiiksi, sillä syyllisten etsiminen olisi hyvin suomalaista. Siis sen lisäksi, että se olisi hyvin ikävää.

Katso tästä Helsingin kaupunginvaltuuston kokous 27.4.2016, asia nro 4. ”Tavattoman uskomaton ja surkea suoritus. Rena rama katastrofen!”, Harry Bogomoloff (Kok.) toteaa.

No, länsimetroa ei rakennettu valmiiksi 2016 eivätkä ne junat kulje vieläkään. Eikä oikein kukaan ole vastuussa yhtään mistään.

Olen lukenut ja lukenut uudestaan ja uudestaan Espoon kaupungin teettämän selvityksen sekä siitä annetun yhtiöjuridiikan asiantuntijan lausunnon. Näistä jälkimmäinen on mielenkiintoisempi, tärkeämpi. Manne Airaksinen nimittäin paljastaa kaupungin selvityksen puutteet. Airaksinen esittää relevantteja kysymyksiä hankkeesta, sen suunnittelusta, johtamisesta ja valvonnasta. Kysymykset eivät näytä kiinnostavan ainakaan Helsingin kaupungin johtoa. Airaksisen lausunto on 14 sivua ja selvitys, jota se koskee, on 17 sivua ohut.

Roschierin eli Airaksisen lausunto

Löysin helposti Airaksisen lausunnosta yli kymmenen kohtaa, jotka nimenomaan perustelevat lisäselvitysten tarvetta.

1. Espoon kaupungin selvityksessä keskitytään arvioimaan hankkeen toteuttamista ja päätöksentekoa yleisellä tasolla.

2. Selvitys on suurelta osin kirjoitettu passiivissa, joten sen perusteella ei yleensä voida selvittää, kuka on vastuussa tietystä toimenpiteestä tai laiminlyönnistä.

3. Selvityksessä ei käsitellä metroyhtiön osakkeenomistajien (eli Helsingin ja Espoon kaupunkien) tietoisuutta tai osallisuutta yhtiön päätöksentekoon. Selvityksessä ei myöskään eritellä yksittäisten toimenpiteiden tai laiminlyöntien mahdollisesti aiheuttamia vahinkoja.

Hallituksen keskeisiin tehtäviin kuuluu yhtiön toiminnan asianmukainen organisoiminen. Tämä koskee nimenomaisesti varainhoidon valvontaa, mikä sisältää laajasti ottaen yhtiön taloushallinnon, mukaan lukien riskienhallinta, järjestämisen.

4. Länsimetro Oy:n päätöksenteon ja mahdollisten vastuukysymysten oikeudellinen arviointi edellyttäisi perinpohjaista asiakirjoihin ja haastatteluihin perustuvaa tutustumista yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan toimintaan sekä tiedon ja ohjeiden kulkuun yhtäältä Yhtiön ja toisaalta sen osakkeenomistajien Espoon ja Helsingin kaupunkien välillä. Yhtiön hallitus on vuonna 2016 kokoontunut 29 kertaa, mikä on huomattavasti useammin kuin yhtiöiden hallitukset tavanomaisesti kokoontuvat.

5. Yhtiön tilinpäätöksestä ei toisaalta voida päätellä, että Yhtiön hallitus olisi toimintansa tehostamiseksi jakautunut valiokuntiin. Käsillä olevasta aineistosta ei muutenkaan voida tehdä johtopäätöksiä mahdollisesta tehtävien jaosta hallituksen sisällä.

6. Yhtiön hallituksessa on ollut osakkeenomistajien edustajia, johtavia virkamiehiä ja poliitikkoja. Hallituksessa ei ole ollut ulkopuolisia rakentamisen ja infrastruktuurihankkeiden ammattilaisia.

7. Selvityksessä ei ole käsitelty yhtiön hallituksen jäsenten mahdollisia esteellisyyskysymyksiä ja niiden ratkaisemista. EY:n Selvityksessä tuodaan esille erillisen riskienhallintaorganisaation lakkauttaminen projektin kestäessä, mutta ei syitä lakkauttamiselle tai selvitystä siitä, miten lakkauttaminen mahdollisesti on vaikuttanut riskienhallintaan.

8. Yhtiön riskienhallintaorganisaatiota ei ole kuvattu esimerkiksi tilinpäätöksessä, eikä sitä kuvata myöskään Ernst & Youngin Espoon kaupungille tekemässä selvityksessä.

9. Asiakirjoista on pääteltävissä rakennuttajakonsultti Swecon keskeinen rooli projektissa. Selvityksestä ei voida päätellä, missä määrin metrohtiön hallitus on muuten käyttänyt asiantuntija-apua toiminnassaan.

10. Yhtiöoikeudessa yhtiön ja sen toimintaa arvioidaan usein niin sanotun (hyvän) yhtiökäytännön näkökulmasta. Selvitys ei sisällä kansallista tai kansainvälistä vertailevaa aineistoa vastaavan hankkeen toteuttamisesta.

11. Selvityksen mukaan yhtiöllä ei ole ollut käyttöönottovaiheen yksityiskohtaista suunnitelmaa.

12. Käytettävissä olevasta aineistosta ei voida tarkemmin päätellä, miten tieto on kulkenut metroyhtiön ja osakkeenomistajan välillä ja mitä päätöksiä osakkeenomistajat ovat itse tehneet taikka nimenomaisesti tai hiljaisesti hyväksyneet.

13. Yhteenvedonomaisesti voidaan todeta, että Espoon selvityksestä ei käy ilmi, kuka on ollut vastuussa muutoksista hankkeen laajuudessa, sisällössä ja aikataulussa, mistä päätöksistä viiveet ja kustannusten lisäykset ovat aiheutuneet ja kenen olisi pitänyt puuttua asiaan.  Selvityksestä ei käy ilmi, miten päätökset töiden kiirehtimisestä ovat syntyneet. Selvityksen perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä tiedonkulusta osakkeenomistajille tai näiden osallistumisesta päätösten tekemiseen tai hyväksymiseen.

Entä mitä sanoo Espoon konsernijaosto selvityksestä ja Airaksisen lausunnosta?

Hankkeen toteuttajassa eli Länsimetro Oy:ssä on erityispiirteitä, jotka poikkeavat perinteisestä osakeyhtiön toiminnasta. Siihen liittyy olennaisesti omistajien eli kaupunkien rooli hankkeen päätöksenteossa. Omistajat ovat aloittaneet hankeprosessin ja tehneet päätöksiä keskeisistä reunaehdoista, myös hankkeen edetessä, mikä on osaltaan vaikuttanut hankkeen kustannuksiin ja aikatauluihin. Omistajat ovat myös yhdessä päättäneet yhtiötä perustettaessa sen hallinnon ja toiminnan periaatteista. Hankkeen kustannusarvion ylittymisen tai aikatauluviivästysten lisäksi ei kuitenkaan ole esitetty, että Länsimetroa olisi voinut toteuttaa edullisemmin. Ylitykset ovat perustuneet muihin seikkoihin ja kansainvälisessä vertailussa metron kustannukset ovat edelleen alhaiset. (Pöytäkirja 23.10.2017)

Kaikki metrohanketta seuranneet tietävät, että rakennusaikana vaihtoehtoja on esitetty esimerkiksi Espoon lyhyistä asemalaitureista, joiden piti säästää rahaa, mutta eivät ne tietenkään mitään säästä. Sen sijaan emme tiedä kenen idea metroyhtiön perustaminen oli. Yhtiömuodosta on päätös, jonka perustelut Helsingissä ovat mallia ”Espoo on tämän näin päättänyt.” Espoossa päätöstä edeltäneissä valmistelu-asiakirjoissa näyttäisi olevan mystinen musta aukko eikä kukaan muista mitään.

Kuvio on lopulta nerokas! Ilmeisen huonotkin päätökset – kuten Espoon lyhyet metrolaiturit – on tehty muodollisesti oikein minkä lisäksi aika tekee tehtävänsä: Likapyykkiä ei tarvitse pestä, se riittää, että kone näyttää linkoavan.

Yhtiöjuridiikan asiantuntija Manne Airaksisen mukaan aikaa vahingonkorvauskanteiden nostamiseen on 5 vuotta. Korvauksia hakevan olisi osoitettava, että metroyhtiön hallituksen jäsen tai omistaja ovat tietoisesti laiminlyöneet tehtävänsä. Tehtäviä ovat esimerkiksi ongelmista raportoiminen ja ongelmien ratkaisu. Onko kaupunkilaisten ja luottamushenkilöiden odotettava vuosikausia esimerkiksi sen selvittämiseksi miten tieto on kulkenut metroyhtiön hallituksen ja omistajien eli kaupunkien välillä?

Kiitos tack!

Länsimetrosta en vieläkään ole ihan varma, mutta kirja ainakin valmistuu. Kiitos teidän, lukijat.

En epäillyt hetkeäkään, etteikö kirjakampanja onnistuisi. Vuosien aikana saamani palaute sekä tämän blogin lukijamäärät kertoivat siitä, että Helsingin ja Espoon metrohankkeesta on kirjoitettava lisää. Kiitos kaikille! Jospa junat kohta kulkisivat, niin saisin sen puuttuvan reportaasin kirjoitettua, käsikirjoituksen taittoon ja teoksen painoon. Taittoon ja painatukseen on varattu pari viikkoa.

– Tommy

Nyt olemme hyvän äärellä

Kirjakampanja jatkuu vielä joitakin tunteja. Tanssitaan!
continental

Kaikki keinot, kynät ja koneet käyttöön!

Heräsin ja ehdin jo ajatella, että se on ohi nyt. Siinä meni noin 15 sekuntia. Havahduin. Nythän se vasta alkaa, kirjoittaminen nimittäin. Toisin kuin kuvittelin käsikirjoitus ei ole ollenkaan viimeistä lukua vaille valmis. Kuluneet kaksi–kolme viikkoa ovat tarjonneet lisää pöyristyttävää tietoa Helsingin ja Espoon metrohanketta vaivaasta ylimielisyydestä. Mistään ei ole opittu mitään. Viimeisinkin tieto on saatava kansien väliin vaikka se tarkoittaakin jo kirjoitettujen sivujen auki repimistä.

Kirjakamppikseni on toki ohi keskiyöllä. Vielä ehtii mukaan! Minimitavoite täyttyi jo hienosti, siitä kiitos Teille, mesenaatit!

Työ etenee nyt suunnilleen niin, että minä teroitan kynäni. Läänintaiteilija Gustavsson sutii valmiiksi kannet. Herra Aarnio taas pohtii kirjan ulkoasua. Painotalossa paperit pinotaan ja koneita rasvataan.

Journalismia ja historiankirjoitusta, hyvää lukemista. Tähän pyrin.

Näillä näkymiin kirjan voi sitten ostaa Holviin avaamastani omasta kirjakaupasta tai erään kirjanvälittäjän kautta. Jenkeissä pähkäilevät vielä, että olenko minä varmasti minä ja mikähän tuokin suomalainen pankki on? … Jos homma etenee löytyy kirjani myös iBook Storesta. Kirja löytynee sitten myös pääkaupungin kirjastoista. Mesenaatit saavat kirjansa erikseen pyytämättä, kuten olen luvannut. Puss och kram!