Mennään bussilla! Eiku…

Länsimetron piti parantaa kaupunkilaisten arkea. Palautteen ja päättäjien reagoinnin perusteella näyttää siltä, että enemmistö kokee joukkoliikenteen Espoossa heikentyneen.

Pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä suunnitteleva Helsingin Seudun Liikenne HSL kertoi tänään, että se ei taivu Espoon vaatimuksiin suorista bussiyhteyksistä Helsingin keskustaan. Syy on yksinkertainen. HSL:n muut jäsenkaupungit eivät halua maksaa yhtään lisää Espoon metron ongelmista.

Päätöksentekoa on kuulemma vaikeuttanut se, että keskustelua korjaavista toimenpiteistä on käyty median välityksellä ja kirjeitse.

Voisiko Espoo sitten ihan itse maksaa kaiken sen lisäkapasiteetin, minkä perään nyt huudetaan? Varmaankin ensin olisi esiteltävä Länsimetron jatkeen eli ns. Kivenlahden metron päivitetyt kustannuslaskelmat. Uudet luvut piti tuoda valtuuston pähkäiltäväksi jo vuodenvaihteessa, mutta vieläkään niitä ei näy. Ja kun ei tiedetä, mutta pelätään kustannusten nousevan noin kolmanneksella verrattuna alkuperäiseen arvioon, on totta kai vaikea tuosta vain kaivaa kuvetta uusien bussiyhteyksien ostamiseksi vaikka kyseessä olisikin ”vain” 3–5 miljoonan menoerä. Niin paljon on Länsimetrosta jo maksettu.

 

Mainokset

Niin, keitä näitä nyt on…?

grupp1 kopia

Krooninen ja alati paheneva vika vaiko normaalit käynnistysvaikeudet. Selityksistä ja selittelijöistä ei ainakaan ole pulaa.

Keskeyttäkää tehtävä, keskeyttäkää tehtävä! Käsky on annettu, mutta kuuleeko kukaan? Kenties kyseessä onkin vain nerokas kovaääninen juoni, jonka tarkoitus on ohjata kaupunkilaisten huomio toisaalle, kauas metrosotkujen pimeästä ja selvittämättömästä ytimestä.

Espoolainen tuttu tuli kysymään minulta, että mitähän v**ua nyt taas, mitä Espoossa tapahtuu? Oli matkustellut uudella metrolla sinne ja vähän tännekin. Ihmetteli tiistai-aamun härdelliä kun junat seisoivat eikä järjestävä seura saanut aikaiseksi kunnon tilannepäivityksiä, siis sellaisia, jotka olisivat tavoittaneet kännykkää räpläävät raivoisasti hermostuneet työmatkalaiset. Hänen varsinainen ihmetyksensä kohdistui kuitenkin Espoolaisiin päättäjiin.

– Jotenkin ymmärtää, että siellä joku painaa paniiikkinappulaa, mutta se, että monet näistä närkästyneitä lausuntoja antavista poliitikoista ovat niitä samoja tyyppejä, jotka aikaisemmila päätöksillään varmistivat tämän nyt käynnissä olevan sirkuksen, se suututtaa. Keitä näitä nyt on, Isotalo ja Sistonen ainakin. Täysi farssi!

Totesin, että jäljillä olet. On erikoista, että metroyhtiön hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja, asioiden ja selvitysten salaamaista puoltava henkilö, yks’kaks’ ajaakin tomerasti kaupunkilaisten asiaa.

”Olemme pyytäneet Helsingin seudun liikennettä arvioimaan, millä keinoilla julkinen liikenne saadaan Espoossa toimimaan mahdollisimman nopeasti”, sanoo Espoon teknisen toimen johtaja Olli Isotalo.

Entä onko länsimetron kitkaan reagoitu Helsingissä? Onhan kaupunki ison maksajan osassa. Ainakaan minun silmiini ei ole osunut kummoistakaan korkean tason referointia tai kritiikkiä. Kysymyshän kuuluu, että jos HSL kovan painostuksen alaisena tosiaan palauttaa lakkautettuja bussilinjoja, niin kuka ne maksaa? Maksavatko kaikki kuntayhtymän jäsenkaupungit? Kallistuvatko kaikkien kulkumuotojen matkaliput?

Katso myös: HSL:n hallitus 2018-

Nyt meni monelta namut nenään

Tiistai-aamuna eivät tainneet karkitkaan auttaa.

Raivoa radan varrella. Länsimetrossa ei tiistaina aurinko paistanut eikä viestintä toiminut.

On täysin käsittämätöntä, että miljardihankkeessa jonka suunnittelussa on alusta asti ollut vakavia puutteita, jonka viestintä on ajoittain kuin Neuvostoliitossa, ja jonka käyttöönotossakin on todettu erikoisia hankaluuksia, on nyt nähty vielä sellainenkin episodi, että junat eivät kulje ja matkustajia pompotellaan asemilla sinne ja tänne korvaavien bussiyhteyksien perässä. Tämä on se kuva joka ainakin minulle tänä aamuna välittyi työmatkaliikenteestä.

Projektia seuranneena voin sanoa, että ei yllätä. Eikä yllätä sekään, jos ongelmien vähättely jatkuu. Itse asiassa on jo kuultu, että nämä nyt vaan ovat näitä alkukankeuksia. No, juuri tällaisia lausuntoja voi pohtia sitä taustaa vasten, että kaikenlaisia koeponnistuksia on länsimetron radalla tehty ainakin vuoden verran. Ainakin vikailmoitusten pitäisi toimia. Siksi on yllättävää, että asemilta sauhusi sosiaaliseen mediaan raivoisia viestejä siitä, kuinka kukaan ei kerro yhtään mitään. Syy sitten selvisi. HSL:n mukaan tietoa metroradan ongelmista päivitettiin lähinnä nettiin eli HSL:n internetsivulle, vaikka asemilla on upouudet laituritaulut eikä kovaäänisissäkään vikaa pitäisi olla. Tieto ei myöskään kulkenut ainakaan kaikille niille kuskeille, jotka ymmärsivät tai eivät ymmärtäneet kohta siirtyvänsä liityntäliikenteestä erilaisten korvaavien bussilinjojen ajajiksi.

Odotan kasvavalla mielenkiinnolla Espoon päivitettyjä laskelmia ns. Kivenlahden osuuden kohonneista kustannuksista.

Aina kannattaa lukea

Kaikille kenkää!

Tutkivaa journalismia parhaimmillaan”, kirjoittaa tupakkaprofessorinakin tunnettu Erkki Aurejärvi länsimetro-kirjan esittelyssä.

Osta kirja verkkokaupasta tai ota yhteyttä tpohjol5@gmail.com

Hävisin, mutta voittiko oikeus?

kivi

Onko se julkisuuslaki siellä vasemmassa yläkulmassa, itsepäinen pahus?

Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt valituksen, joka koskee Länsimetro Oy:n salassapidettäväksi määrättyä selvitystä.

Tein alkukesästä tietopyynnön, johon Espoon kaupunki vastasi kieltävästi. Valitin Helsingin hallinto-oikeuteen. Tuomioistuimen päätös on annettu torstaina 9.11.2017. Minulle posti toi sen eilen.

HHO_päätös_141117 dnro 05152/17/1203

Taustaa

Metroyhtiön selvitys käynnistettiin keväällä 2016 ja se valmistui keväällä 2017. Selvityksen tekeminen maksoi 30 000 euroa, kaupunkilaisten rahaa. Tämän tiedämme selvityksestä:  Lähdemateriaalina on käytetty toisaalta täysin julkista aineistoa kuten kaupunginvaltuustojen, kaupunginhallitusten, lautakuntien ja jaostojen päätösasiakirjoja. Selvitysmiehet ovat myös haastatelleet lukuisia metrohankkeessa mukana olleita ja siellä edelleen työskenteleviä henkilöitä. Toisaalta siihen kerrotaan sisältyvän myös tietoa, jonka voi luokitella liikesalaisuuksiksi. Silti selvitys on kokonaan salattu – kansilehtiä myöten. Salauspäätöksen on tehnyt metroyhtiön hallitus.

Espoon kaupunki käynnisti toukokuussa 2017 oman selvityksensä kesän 2016 tapahtumista. Selvitys julkistettiin lokakuussa. Selvityksestä on laadittu erillinen lausunto. Lausunnon mukaan kaupungin selvityksen pohjalta ei voi päätellä miten hyvin tai huonosti tieto on kulkenut metroyhtiön hallituksen ja yhtiön johdon välillä eikä sitä, miten ja mikä tieto on liikkunut hallituksen ja omistajien välillä.

Länsimetro Oy:n salattu selvitys on ollut kaupungin käyttämien tilintarkastajien käytössä.

Selvitysraportti_Länsimetro_EY_ final

Tilintarkastaja on ulkopuolinen (Ernst & Young). Toimeksianto eli selvityksen tekeminen on kuitenkin tullut kaupungilta. Oikeuskirjallisuuden mukaan tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki se aineisto mikä on ollut kaupungin toimeksiannosta työskennelleiden selvittäjien käytössä, on kaupungin aineistoa. Näin metroyhtiön salainen selvitys olisi julkinen asiakirja.

Entä hyvä hallinto?

Hallinto-oikeuden lähtökohta on se, että kaupunginjohtaja puhuu totta väittäessään, että hänellä ei ole tietopyynnön kohteena olevaa asiakirjaa. Oikeudella ei ole syytä epäillä valehtelua.

Missä Länsimetro Oy:n oma selvitys on? Säilytetäänkö sitä kassakaapissa kaukana jossakin kellarissa? Tuskin. On itse asiassa vaikea kuvitella, että selvitys ei löytyisi Olli Isotalon työtietokoneelta. Isotalo on Espoon teknisen toimen johtajan, kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän läheinen työtoveri. Virkamies. Isotalo on myös metroyhtiön hallituksen puheenjohtaja. Ei vain ole uskottavaa, että Espoon kaupunginjohtajalla ei olisi tietoa metroyhtiön selvityksen sisällöstä tai että hän ei helposti saisi sitä sähköpostiinsa.

Tuomioistuin voisi halutessan jalkautua ja tehdä tarkastuksen Espoossa. Näin ei kuitenkaan tehdä.

Todistustaakka on minulla, valituksen tekijällä. Hävisin tämän erän.

Episodin huutomerkki onkin siinä, miten kaupunki kertoo soveltavansa julkisuuslakia ja noudattavansa hyvää hallintoa. Yhtiöoikeuden asiantuntuntija on lausunnossaan selkeä: Kaupungin selvityksessä on puutteita. Metroyhtiön hallitus kokoontui viime kriisivuonna peräti 29 kertaa ja näistä kokouksista kaupunkilaisille kerrotaan vain, että tieto on kulkenut ja että se ei ole kulkenut. Epämääräistä, mutta nerokasta. Näistä lähtökohdista ulkopuolinen asiantuntijakaan, sellainen arvostettu Manne Airaksinen todella on, eo pysyty sanoomaan juuta eikä jaata vastuukysymyksistä. Tämä taitaa olla se syy, miksi kaupunginjohtajat Vapaavuori ja Mäkelä nyt voivat sanoa julkisuuteen, että lisäselvityksen tarvetta ei ole.

Roschier Airaksisen lausunto

Mihin tämä kaikki liittyy?

Suomen Kuvalehti uutisoi eilen 14.11., että valtioneuvoston kanslia on ilmoittanut peruvansa julkisuuslain laajentamista koskevan tutkimushankkeen.

SK:n mukaan hanketta oli perusteltu sillä, että yhä enemmän julkishallinnon tehtäviä ja palveluita siirtyy viranomaiskoneiston ulkopuolelle, jonne viranomaisten asiakirjojen julkisuudesta määräävä laki ei ulotu. Läpinäkyvyyden puute on noussut esille julkisuudessa muun muassa rajusti budjettinsa ja aikataulunsa ylittäneen Länsimetro-yhtiön tapauksessa. Lehti jatkaa: Syyskuussa julkaistun hakuilmoituksen mukaan valtioneuvoston kanslia halusi tutkijoiden selvittävän, miltä osin ja millä tavoin julkisuuslain soveltamista tulisi laajentaa. Hanketta kuvailtiin kiireelliseksi, koska yhtiöittäminen on esillä hallituksen hankkeissa.

”Selvityksellä on myös vahvaa poliittista painoarvoa, sillä julkisuuslailla on suuri merkitys median toimintaedellytysten ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien sekä tehokkaan korruption torjunnan kannalta”, hakuilmoituksessa todetaan.

Oikeusministeriö ei ole vielä nostanut käsiään pystyyn, mutta SK:n mukaan varsinaista valmistelua julkisuuslain muuttamiseksi ei ole kuitenkaan käynnissä, joten ”kuntien Länsimetro-tyyppiset tapaukset ovat tuskin pian tulossa suuremman läpinäkyvyyden piiriin. ”

Suomi, juhlavuosi 2017.