Tämän blogin aiheena on automaattimetroprojekti. Kas, kauniskin on tuo sana. Ei lyhyt vaan kaunis. Mutta on tässä muustakin tullut kirjoitettua. Isossa kuvassahan aiheena on kuitenkin julkiset hankinnat. Senpä vuoksi tohdin nyt kommentoida Hesarin tämän päiväistä pääkirjoitusta.
Ensinnäkin iso käsi selkeästä kielenkäytöstä. Kuvaillessaan Kruunuvuorenrannan siltaprojektin vaihtoehtoja ”sun muiksi riippukeinuiksi” ei jää epäselvyyttä Sanomien mielipiteestä. Luettuani tänään vapaa-aikani kuluksi aiheesta toreilla ja turuilla käytyä keskustelua rohkenen arvella että palautetta on satanut HS:n pääkirjoitustoimitukseen.
Itselläni ei ole vahvaa kantaa itse asiaan. Mutta se nyppii suuresti, että aika isolla vaivalla tehty lauttaselvitys sivuutetaan tuosta vain. Kesällä asiakirjan dumasi tuoreeltaan kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja Osmo Soininvaara (vihr.), muun muassa sillä perusteella että Katajanokalla tulee liikennekaaos jos sinne tungetaan vielä Kruunuvuoren bussiliikennekin. Todetaan nyt tähän Soininvaaran asuvan Skattalla mutta eihän se mielipiteeseen mitenkään vaikuta. Eihän?
Vielä oudompaan valoon siltakeskustelu joutuu kun virkamies kertoo julkisuuteen ”Helsingin luopuvan siltasuunnitelmasta Kruununhaassa”. Aiheesta on muuten käyty suht vilkas keskustelu Soininvaaran blogissa.
Kesällä jututtamani vesibussiselvityksessä touhunnut aivan keskeinen virkamies antoi lopuksi ymmärtää, että häneltä menee urasuunnitelmat uusiksi jos hän avautuu siltahankkeen taustalla puhaltavasta poliittisesta tuulesta.
Oma lopputulemani on se, että aivan kaikki tässä keississä viittaa siihen, että joku on jossakin päättänyt että silta tulee maksoi mitä maksoi.
Näissä tunnelmissa ja tässä mielessä siltahankeella on selvä yhtymäkohta metroprojektiin.
helsinginmetro 
Kerron mielelläni kaiken, mitä olen itse saanut näistä projekteista selville. Oma käsitykseni on hyvin erilainen kuin sinun.
Lauttaselvitystä ei meinannut saada lauttaliikenteen ajajilta kirveelläkään kun sitä yritettiin saada julkisuuteen ruodittavaksi – tämä siis sen jälkeen kun Hesari uutisoi, että Kruunuvuorenrantaan ei tulekaan siltaa vaan lauttayhteys. Sikäli kun minä olen virkamieskunnalta kuullut, tilanne on se, että Helsingin kaupungin organisaatiossa pyritään jarruttamaan ja estämään sillan rakentamista kaikin keinoin – eikä niin että siitä on sovittu.
Ongelmista pitäisi kirjoittaa kunnollinen isompi teksti, mutta jos nostan esille kaksi asiaa: selvityksessä: 1. kuten johdannossa todetaan, lauttayhteyden arvo on negatiivinen. 2. Selvityksessä ei ole otettu huomioon laadukkaan raitioyhteyden vaikutusta maan arvoon. Tällä on iso merkitys, kun Kruunuvuorenrannassa on mahdollista rahoittaa silta suurimmaksi osaksi maanarvonnousulla. (Viivyttely tässä asiassa on tuhoisaa, koska arvonnousun voi saada kaupungille vain jos sillan rakentamisesta tehdään sitovat päätökset _ennen_ tonttienluovutuksia. Mielenkiintoinen kysymys onkin: aikooko joku tehdä rahaa sillä, että päätöksiä jumitetaan riittävän pitkään että tontit luovutetaan? )
Voisin myös kertoa juttua aiheesta enemmänkin, mutta mieluummin livenä. Voi myös tulla kyselemään Facebookin ryhmään ”Lisää kaupunkia Helsinkiin”.
Mielenkiintoista. Lauttaselvitys nousi julkisuuteen kesällä 2009 jolloin Stadin rantaryhmä organisoi asian tiimoilta mediatapahtuman ja oli muutenkin aktiivinen asian suhteen. Rantaryhmän ratkaisu oli kotimainen 70 tn moderni maantielautta joka nielee vaihtoehtoisesti yhden nivelratikan, 4-6 bussia, kaksi isoa nivelbussia tai 21 henkilöautoa ja yhteensä 300-400 henkilöä. Lautassa on tilat fillareille ja se kulkee tietenkin ympäri vuoden. Tämä ei ole mikään fantasiavene vaan jo käytössä oleva alus (Uudenkaupungin Työvene Oy). Nyt kun tähän lisätään kaupungin tuore oma selvitys epäselvyyttä ei ainakaan ole rantainfran ja itse lautan teknisten ratkaisujen toimivuudesta. Lautan arvioidaan maksavan seitsemäsosan sillan kustannuksista. Lauttaselvityksen päämäränä oli kertoa miten lauttayhteyden saisi toimimaan, ei mitkä seikat puhuvat sitä vastaan. Toki tuo ”negatiivinen arvo” myös mainitaan. Näin ulkopuolisen silmin kohkaaminen sillan puolesta johtuu kuitenkin pelkästään maan arvon noususta uudella asuinalueella. Eli kaupunki saa maan myymisestä hyvät fyrkat jonka jälkeen myös Kruununvuorenrannan asuntojen hinnat karkaavat pilviin. Jos maan arvon nousu on tämän projektin ehdottomasti painavin argumentti niin voisihan sen joku poliitikko heti avoimesti kertoa.
http://www.soininvaara.fi/2012/10/15/vaaliohjelmaani-kruunuvuorenrannan-ratikkasilta-on-toteutettava/
Poliitikko kertoo arvonnoususta avoimesti suoraan.
Ei tarvitse julkaista, lähinnä teille tiedoksi.
hyvä blogi, hyviä mielipiteitä, helsingin ongelma on salailu, myös tässä hyvässäkin asiassa… Jatkakaa te _Journalistina_ samalla totuutta vaativalla linjalla, pyydän.
Kiitos, jatketaan! Ja juu, Soininvaara on tosiaan ollut selkeä mielipiteissään.
Niin siis kaupunki, eli me kaupunkilaiset, omistamme sen maan jolle Kruunuvuorenranta rakennetaan. Arvonnousun suuruus on jossain määrin spekulaatiota, mutta lienee päivänselvää että grynderit maksavat niistä tonteista enemmän jos alueella on suora ratikkasilta jolloin se on Alppilan etäisyydellä kontra se sijaitsee Korson etäisyydellä. Suuruusluokkaa voi haarukoida katsomalla mitä asunnot maksaa eri etäisyyksillä ihan itse.
Toki tämän voi sössiä niin että ensin myy ne tontit ja sitten päättää sillasta eli kuppaa sen kanssa, mutta eihän nyt Helsingissä ihan vaan lahjoteta gryndereille veronmaksajien rahaa.
Minähän en siis henkilökohtaisesti ole Helsingin kaupunki ja valtaa minulla on hyvin vähäisen verran. Oma käsitykseni on se, että valtaapitävät yrittävät nimenomaan torpata siltahankkeen, eikä päinvastoin. Eli ei kannata vetää yhtäläisyysmerkkejä minun kommenttini ja kaupungin linjan välille. Valitettavasti kaupungin virkamiesjohto ja poliittinen johto on pääsääntöisesti eri mieltä kanssani kaupungin kehittämisestä.
Alueen hintataso kertoo siitä kuinka haluttua se on. Korkea hinta on tässä suhteessa nimenomaan onnistumisen merkki. Jos halutaan asuntoja keskituloisille ja pienituloisille, pitää rakentaa enemmän – sen sijaan että yritetään tarkoituksellisesti rakentaa huonoa.
Kyse on siis siitä että haluammeko että Kruunuvuorenranta on sama sukua Arabianrannalle, Munkkiniemelle ja Lauttasaarelle vai Vuosaarelle, Kontulalle ja Mellunmäelle. Tuo on se ero matka-ajoissa keskustaan riippuen siitä rakennetaanko silta vai ei.
Lauttavaihtoehdon ja metroliitynnän välillä ei ole matka-ajassa käytännössä eroa. Keskimääräinen ero on 3 minuuttia ja matka-ajan vaihtelu tulisi olemaan suhteellisen iso, sillä lautta kulkee 6 minuutin välein ja suunnitellulla vuorovälillä bussien synkronointi lautta-aikatauluun on mahdottomuus.
Lisähuomioita: Tarkistin tänään virastosta lauttaselvityksen joukkoliikennettä tehneeltä virkamieheltä, että lauttaselvityksessä ei ole tutkittu lautan vaikutusta joukkoliikenteen kokonaiskysyntään. Sen sijaan siinä on oletettu, että joukkoliikenteen käyttäjien kokonaismäärä on sama kuin siltavaihtoehdossa ja tutkittu kuinka moni näistä kulkisi lautalla ja kuinka moni metroliityntää käyttäen. Tästä syystä lauttaselvityksen antamat joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat ylioptimistisia.
OK hyvin perusteltu!
Jatketaan vielä sen verran, että ainakin minä toin maanarvonnousun selkeästi esille vaaleissa (vaikken läpi päässytkään): http://www.sarela.fi/vaaliohjelma-kruunuvuorenselalle-joukkoliikennesilta/.
Mikko jo kommentoikin erittäin kattavasti, mutta voisin vielä lisätä, että taisit Tommy kirjoittaa täälläkin käyneesi Joukkoliikennefoorumilla (jlf.fi). Sieltä löytyy kilometreittäin lisää tekstiä siitä, miksi moni asiaa seurannut alkaa kyllästyä siihen, miksi aina vain keksitään uusia selvityksiä ties mistä sukellusveneyhteydestä sen sijaan että otettaisiin lapio kauniiseen käteen ja rakennettaisiin vihdoin se silta. Nyt on kyseessä kokonaisen uuden kaupunginosan tulevaisuus eli ei mikään pikkuasia. Tätä asiaa on paljon vaikeampi korjata jälkikäteen, ja siksi on erityisen harmillista, että sen sillan kanssa edelleen taistellaan, vaikka asia on minusta päivänselvä: se silta tarvitaan, jos halutaan vihdoin rakentaa jotain muutakin kuin kaukiota (koska lähiöksi sitä ei ainakaan voi kutsua).
Kaavoituksen lähtökohta on alusta asti ollut, että Kruunuvuorenrannasta on suora joukkoliikenneyhteys keskustaan. Siksi tavallaan se asia ”onkin jo päätetty”. Ja onhan siitä jo valtuuston periaatepäätöskin. Jos sitä suoraa kiinteää yhteyttä ei tule, parempi olisi jättää Kruunuvuorenranta vaikka luonnontilaan.
Todellinen kysymys tässä on se, että rakennetaanko Kruunuvuorenrantaan metro vai ratikka. Ja se asia on selvityksissä ratikan kirkas voitto. Siksi metrosta ei ole enää vuosikausiin puhuttu. Ja sitäkin asiaa piti selvittää aina järjetöntä kahden aseman minimetroa myöten. Sanotaan, että ratikalla saadaan 80 % metron hyödyistä, mutta 20 %:lla kustannuksista. Kalliista sillasta huolimatta tuo 20 % lähes pätee Kruunuvuorenrannan ratikkaankin.
Jos se metrovaihtoehto olisi kuvioissa mukana, aika moni nykyisistä ratikkasillan hinnan taivastelijoista varmasti kannattaisi monta kertaa kalliimpaa metroa. Koska metro saa maksaa mitä vain. Mutta neljäsosan hintainen ratikka on liian kallis. Insane but true.
Ja Mikko tuossa jo sanoikin, mutta asia on niin tärkeä, että haluan sen toistaa: Se arvonnousu on hyvä asia. Tarvitsemme tosiaan lisää tarjontaa hyvästä kaupunkialueesta. Jos Kruunuvuorenrannasta tehdään puhtoinen lähiö, kaupunkiasumisen hinta nousee entisestään. Sitä pitää tehdä, mistä on pula, ja korkea hintataso kertoo että ratikkakaupungista on pahin puute. Halpaa lähiötä ja varsinkaan mitään kaukiota ei enää tarvita. Siksi se on halpaa, koska sitä on enemmän kuin tarpeeksi. Mutta onhan tässä asiassa erehdytty pääministeritasollakin…
Mutta pahinta tässä asiassa on, että ihan vakavissaan poliittisissa piireissä haluttaisiin jättää suora yhteys tekemättä ja viedä vain ihmiset busseilla Herttoniemeen. Mutta jokainen ymmärtää, ettei Lauttasaareenkaan kuljeta Meilahden kautta. Kumma että se tässä tapauksessa on niin vaikeaa ymmärtää. Sama kuvana: http://goo.gl/maps/fH5YQ
Kruunuvuoren joukkoiiikenneyhteyksiä on selvitetty kohta kaksikymmentä vuotta. Alunperin piti tulla metro, josta on käyty läpi useaa linjausvaihtoehto, tunneli eri tekniikoilla, eri määrillä asemia tai ilman asemia, jne. Lautasta, joka jossain vaiheessa oli ihan vakavasti otettava vaihtoehto, viimeisin selvitys taitaa olla viides. Ratikkasillasta on menossa toinen versio. Sen lisäksi on selvitetty köysirataa. Helsingissä ei ole mitään hanketta jota olisi selvitetty läheskään vastaavalla pieteetillä ja tämän vertaaminen johonkin automaattimetroprojektiin, joka on diplomaattisesti sanottuna kevyesti valmisteltu, on absurdia.
”…muun muassa sillä perusteella että Katajanokalla tulee liikennekaaos jos sinne tungetaan vielä Kruunuvuoren bussiliikennekin. Todetaan nyt tähän Soininvaaran asuvan Skattalla mutta eihän se mielipiteeseen mitenkään vaikuta. Eihän?”
Ja missäköhän ne rantaryhmäläiset asuvat? 🙂 Bussilautta tarkoittaisi että bussi tulee Laajasalossa laiturille, lastataan lauttaan, se ajaa jotenkin koko Kajatajanokan läpi esim. Espalle, ja sieltä edelleen jonnekin keskustaan päättärille, ja sama toisin päin. Tämän koko ketjun pitäisi toimia minuutin tarkkuudella, koko päivän, päivästä toiseen, säässä kuin säässä. Mene kysymään ihan keneltä tahansa joka suunnittelee bussiliikennettä, ajaa bussia, tai on edes matkustanut sellaisella, kuinka realistista tuo on. Kyseinen virkamies, valistunut arvaus, osannee myös valottaa minkähän takia tämmöinen pikkiriiikkinen tekninen yksityiskohta, vähän samanlainen muuten kuin vaikkapa automaattimetron vuoroväli sillä erotuksella että se toimii edes teoriassa, sivuutettiin selvityksessä. Voitaisiinko puhua jopa politiikasta. 🙂
Ja kun nyt jututat, niin mistäköhän kummastta siinä mahtoi olla kyse kun valtuuston hyväksymän sillan suunnittelukilpailun määrärahat vaan jotenkin hävisi jonnekin vuodeksi, tapahtuuko tätä kenties kaupungin taloushallinnossa useamminkin ihan vaan sattumalta? Ja minua kiinnostaisi myös kuulla lisää vesitasoliikenteen mahdollisuuksien heikentymisestä…
Tavattuani Mikon ymmärrän entistä paremmin sillan mukana tulevien joukkoliikenneratkaisujen mielekkyyden ei vain Kruunuvuorenrannan uusille asukkaille vaan Laajasalolle ja Itähelsingille yleisemminkin ja myös Krunikalle ja/tai Sörnäisille. Ja sen, että silta ei vältämättä poissulje lauttayhteyttä. Työstän siis juttua Höblään, menee painoon lähipäivinä.
Sellainen miete vielä, että mikähän ihme siinä on, kun kaikkialla muualla Suomessa lauttoja korvataan sillalla, mutta Helsingissä tahdotaan keskustan ja kantakaupungin jatkeen välinen silta korvata lautalla.
Ja vaikka Drumsö ja Degerö menee helposti sekaisin, niin ei tehdä Degeröstä kirjaimellisesti uutta Lauttasaarta! 🙂 Larussakin se lautta korvattiin sillalla jo joskus vuonna sirppi ja vasara, samoin Kulosaaressa.
Tänään oli Höblässä kolme sivua juttua ratikkasillasta. Yksi sivu oli omistettu Tukholman lauttaliikenteelle. Jutusta käy hyvin ilmi sinänsä sympaattisen lauttaliikenteen todellinen rooli: se on ihan kiva juttu, jota kotiäidit tykkäävät käyttää, kun ulkoilevat lastensa kanssa. Ei sellaisessa mitään vikaa ole, mutta pitäisi ymmärtää, että tällainen virkistyskäyttö on enemmän liikuntaviraston heiniä kuin varsinaista joukkoliikennettä, jolla mennään päivittäin töihin, kouluun ym. Jonkun mielestä 3500 matkustajaa päivässä ehkä kuulostaa isolta luvulta, mutta kun sen suhteuttaa todellisen joukkoliikenteen käyttäjämääriin ja havaitsee, että nelosen spåralla on kymmenkertainen määrä matkustajia joka päivä, niin ymmärtää jo jotain lauttaliikenteen roolista osana joukkoliikennejärjestelmää.
Minun nähdäkseni Kruunuvuorenrannan osalta on kaksi realistista vaihtoehtoa: joko tehdään ratikkasilta tai ajetaan liityntäbusseilla Hertsikaan. Molemmissa vaihtoehdoissa voidaan lisäksi tehdä elämys- ja virkistysyhteys lautalla, jos siihen löytyy rahat.
Jo 1980-luvulla Helsinki muuten tutki, että Suomenlinnan joukkoliikenne olisi huomattavasti edullisempaa hoitaa ratikkatunnelilla kuin lautalla…
PS. Tukholmassa lautoilla ei jutussa haastatellun kapteenin mukaan ole sääolosuhteista johtuvia ongelmia. Kun katsoo Tukholman karttaa, ymmärtää, miksi. On hiukan erilaiset olosuhteet siellä saaristossa kuin meillä täällä.