HKL-johtokunta teki viikolla ison päätöksen. Liikelaitos ostaa 140 miljoonalla eurolla metrojunia espanjalaiselta CAF:lta. Siemens sitten automatisoi nämäkin härvelit jotta esimerkikisi Espoon suunnalla voitaisiin körrötellä kolmella eri vaunutyypillä. Laituriovista ei olekaan pitkään aikaan pidetty tilannekatsauksia, minkä eräs johtokunnan jäsen minulle vahvistaa.
Tilannekatsauksia on sen sijaan pidetty automaattimetrosta. Kuten viimeisimmästä kokouspöytäkirjasta ilmenee on paperille kuitenkin kirjattu vain toteamus tilannekatsauksen pitämisestä. Pöytäkirjasta ei sanallakaan ilmene miten itse projekti etenee.
Olen maininnut tästä käytännöstä aiemminkin. Taitaa olla vuoteen noin kahdeskymmenes kerta kun tilannekatsaus ”merkitään tiedoksi.” Menee hyvin oudoksi kun ottaa huomioon mitä HKL-johtokunta päätti kokouksessaan 23.8.
Kyseisessä päätöksessä huomautetaan pöytäkirjanpidon tärkeydestä. Asiakirjan sisällöstä sanotaan että sen tulee pohjautua vallitseviin käytäntöihin ja kaupungin hallintosääntöön.
Hallintosäännön yhdeksännen pykälän mukaan
Pöytäkirjan sisällön määrää puheenjohtaja, jos siitä on erimielisyyttä hänen ja pöytäkirjanpitäjän välillä.
Jossakin 13:n ja 17:n ”tilannekatsauksen välillä”, muistaakseni huhtikuussa, soitin Kuntaliittoon. Ihmettelimme johtavan lakimiehen kanssa HKL:n pöytäkirjanpitoa. Asiantuntijalausunnon saaminen oli kiven takana johtuen Helsingin jäsenyydestä kyseisessä organisaatiossa. Sen verran kuitenkin irtosi että joo, haiskahtaa.
Keskeneräisistä asioista ei tarvitse kirjoittaa yksityiskohtaista selostusta pöytäkirjaan, mutta asioiden pitkittyessä ei myöskään voi jatkuvasti ”merkitä tiedoksi”. Näin siis kunta-asioihin perehtynyt juristi jo kauan sitten.
Näin kirjoitin Hbl:ssa 27.2.2012:
Kahdeksan kokousta, ei päätöksiä
Ari Järvinen (kok.) on yksi HKL-johtokunnan kymmenestä jäsenestä. Hän on reagoinut siihen että metrosta on keskusteltu kahdeksassa kokouksessa ilman että on tehty minkäänlaisia päätöksiä.
– Emme ole saaneet mitään aineistoa jonka perusteella päätöksiä voisi tehdä. Olemme puhuneet ja puhuneet mutta pitkätkään keskustelut eivät ole johtaneet mihinkään. Väsyttää, Ari Järvinen sanoo.
Ja näin on säädetty kunnan viranomaisen toiminnan julkisuudesta:
Kuntalain tiedottamista koskevassa 29 §:ssä korostetaan tiedottamista vireillä olevista ja valmisteltavista asioista. Kunnan asukkaille on kerrottava, miten he voivat esittää kysymyksiä ja mielipiteitä asioiden valmistelijoille ja päättäjille. Asukkailla on oikeus saada yhteys valmistelijoihin ja päättäjiin. Palautteen vastaanotosta ja käsittelystä on luonnollisesti myös huolehdittava. Säännöksellä pyritään varmistamaan vuorovaikutusta asioiden valmisteluvaiheessa.
Kunta voi harkintansa mukaan tiedottaa myös sellaisista asioista, joita koskevat asiakirjat eivät ole vielä julkisia (kuten esityslista ja pöytäkirjat liitteineen ennen pöytäkirjan allekirjoittamista ja tarkastamista). Tiedottamisintressi liittyy nimenomaan kuntalaisten ”yhteisiin”, laajaa henkilöjoukkoa koskettaviin asioihin.
Eli jos HKL-johtokunta haluaisi tehdä kaupunkilaisille palveluksen ja todella avoimesti selostaa huiman kalliin automaattiprojektin etenemistä se tekisi sen pöytäkirjan kautta. Se mitä pöytäkirjassa lukee on aivan varmasti enemmän tahdosta kuin ajanpuutteesta kiinni.
MUOKATTU 19.10 klo 20: Lisätty kohdat ”Hbl” ja ”kunnan viranomaisen toiminta”.
helsinginmetro 